Ruuhijärven kylän yhteisöllisyyden vahvistaminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa Ruuhijärven kyläläisten ajatuksia ja toiveita kylän yhteisöllisyyteen liittyen. Tavoitteena oli vahvistaa olemassa olevia hyviä käytänteitä, tunnistaa kylän vahvuuksia sekä löytää uudenlaisia sosiaalisia ja kestäviä käytänteitä, joilla voidaan vahvistaa kylän yhteisöllisyyttä.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispainotteisena osallistavana toimintatutkimuksena. Kehittämistyössä keskeistä on yksilöiden ja yhteisöjen äänen esiin tuominen sekä muutoksen edistäminen. Aineisto kerättiin kolmella menetelmällä; verkkokyselyllä, työpajatyöskentelyssä kahdessa eri kylätapahtumassa sekä teemahaastattelulla. Laadullinen aineisto analysoitiin teema-analyysillä.

Kehittämistyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että Ruuhijärven kylän yhteisöllisyys rakentuu aktiivisesta yhdessä tekemisestä, matalan kynnyksen harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta, merkityksellisistä ympäristöistä sekä nuorisoseurantalon roolista yhteisenä kohtaamispaikkana. Kyläläisten oma aktiivisuus, pitkät yhteistekemisen perinteet ja luonnon arvostus muodostavat vahvan perustan kestävälle yhteisöllisyydelle, jota uuden nuorisoseurantalon myötä on mahdollista vahvistaa entisestään. Jatkossa suositellaan vahvistamaan kylän yhteisöllisyyttä luomalla selkeät ja avoimet osallistumisen rakenteet. Uusi nuorisoseurantalo kannattaa valjastaa monikäyttöiseksi kylän kohtaamispaikaksi, jossa yhdistyvät yhdessä tekeminen, vakiintunut toiminta, kokeilukulttuuri ja eri-ikäisten omaehtoinen osallistuminen.

Jatkossa on suositeltavaa tarkastella kylän luonto- ja ympäristöresursseja ja arvoa yhteisöllisen ja kestävän toiminnan vahvistamisessa. Tärkeää on myös huomioida kohderyhmistä jatkuvuuden näkökulmasta erityisesti lapset, nuoret, lapsiperheet sekä uudet asukkaat. Yhteistyötä lähikylien ja vapaa-ajanasukkaiden kanssa on perusteltua tarkastella ja mahdollisuuksien mukaan syventää, jotta kylän toiminta vastaa muuttuvan maaseudun monimuotoisiin tarpeisiin.

The purpose of this thesis was to examine the views and wishes of the residents of the village of Ruuhijärvi regarding community life. The aim was to strengthen existing good practices, identify the village’s strengths, and discover new social and sustainable practices that enhance a sense of community.

The thesis was carried out as a development-oriented participatory action research project. The aim was to give voice to individuals and the community in Ruuhijärvi, as well as promote change. The data was collected using three methods: an online survey, workshops conducted at two different village events, and a thematic interview. The data analysis applied qualitative thematic analysis.

As a conclusion, the study shows that sense of community in Ruuhijärvi is built through activities, low-threshold leisure and hobby opportunities, meaningful environments, and the role of the youth association hall as a shared meeting place. The residents’ own activity, long-standing traditions of collective action, and appreciation of nature form a strong foundation for sustainable community life, which can be further strengthened with the opening of the new village community centre. It is recommended that a sense of community be reinforced by creating clear and open structures for participation. The new village community centre should be developed as a multifunctional social hub for the village, combining collective action, established activities, culture of experimentation, and self-directed participation across age groups.

In addition, it is recommended to utilize the village’s natural and environmental resources to strengthen communal and sustainable activities, while paying particular attention to children, young people, families with children, and new residents. Strengthening cooperation with nearby villages and second-home residents is also justified to ensure that village activities respond to the diverse needs of a changing rural context.