Työ- ja toimintakykymittari kuntouttavassa työtoiminnassa: ohjaajien ja asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Työttömyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, ja marraskuussa 2025 maan työttömyysaste nousi Euroopan korkeimmaksi. Joulukuussa 2025 työnhakijoita oli 318 700, joista yli vuoden työttömänä olleita 133 400. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on lisännyt tarvetta kehittää työttömien palveluja ja vahvistanut työ- ja toimintakyvyn systemaattisen arvioinnin merkitystä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ja analysoida kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella aiemmin kehitetyn työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin käytöstä sekä ohjaajien kokemuksia mittarin käyttöön liittyvästä koulutuksesta ja sen käytöstä. Tavoitteena oli tuottaa tilaajalle tutkittua tietoa ohjaajien ja asiakkaiden käyttökokemuksista mittarin, koulutuksen ja käyttöprosessin kehittämiseksi.

Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, ja aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla induktiivista lähestymistapaa käyttäen. Haastattelut tehtiin touko-kesäkuussa 2025 kolmella Pohjois-Karjalan työpajalla viidelle ohjaajalle ja viidelle asiakkaalle. Tulokset jakautuivat kolmeen pääluokkaan: ohjaajien kokemuksiin koulutuksesta, ohjaajien kokemuksiin mittarin käytöstä ja asiakkaiden kokemuksiin mittarin käytöstä. Ohjaajat kokivat verkkokoulutuksen toimivaksi teoreettisen sisällön oppimiseen, mutta toivoivat lisää käytännönläheistä lähikoulutusta ja selkeitä esimerkkejä mittarin käyttöön. Koulutuksen rakenteeseen, perehdytykseen ja termien avaamiseen esitettiin kehittämistarpeita. Mittarin käytön koettiin selkeyttävän asiakastyötä, syventävän vuorovaikutusta ja tukevan asiakkaan itsereflektointia, vaikka termien tarkennuksiin ja koonnin kirjoittamiseen liittyi kehittämistoiveita. Asiakkaat kokivat mittarin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi, ja keskustelu ohjaajan kanssa tuki tavoitteiden asettamista. Mittarin toistaminen nähtiin tärkeänä edistymisen seurannassa, ja alkuohjeistukseen toivottiin parannuksia.

Mittari osoittautui toimivaksi ja monipuoliseksi työvälineeksi kuntouttavassa työtoiminnassa, vaikka sen käyttö vaatii jonkin verran soveltamista. Se tuki ohjaajien yksilöllistä työskentelyä ja jäsensi asiakaslähtöistä suunnittelua. Asiakkaat kokivat mittarin hyödylliseksi, ja ohjaajan kanssa käyty keskustelu oli prosessin keskeinen osa. Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin, ja kokemustiedon perusteella mittaria ja siihen liittyvää koulutusta voidaan kehittää edelleen. Tulokset tukevat mittarin laajempaa käyttöönottoa ja juurruttamista osaksi palvelua.

Asiasanat: pitkäaikaistyötön, työkyky, toimintakyky, kuntouttava työtoiminta, työ- ja toimintakykytiedon tuottaminen