Poliisin henkinen toimintakyky ja stressinhallinta haastavissa operatiivisissa tilanteissa
Alakärppä, Joel (2026)
Alakärppä, Joel
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603063886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603063886
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee poliisin henkistä toimintakykyä ja stressinhallintaa haastavissa operatiivisissa tilanteissa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Poliisin työ sisältää jatkuvaa altistumista äkillisille stressitekijöille, jotka vaikuttavat suoraan päätöksen-tekoon, tarkkaavaisuuteen ja toimintakykyyn. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten akuutti stressi vaikuttaa poliisin toimintaan, millaisia stressinhallintakeinoja tutkimus ja kirjallisuus suosittelevat sekä miten tilannetietoisuus tukee stressinhallintaa.
Aineisto koostui poliisityötä, stressiä, tilannetietoisuutta ja resilienssiä käsittelevistä julkaisuista. Tulosten mukaan akuutti stressi kaventaa tarkkaavaisuutta ja heikentää tilannetietoisuutta, mikä voi johtaa virhearvioihin ja impulsiivisiin reaktioihin. Stressinhallinnassa keskeisiksi menetelmiksi nousivat hengitystekniikat, kuten PREP-menetelmän syvähengitys ja laatikkohengitys, mielikuvaharjoittelu, jotka auttavat säätelemään autonomista hermostoa ja palauttamaan toimintakykyä paineen alla. Tilannetietoisuuden havaittiin olevan keskeinen tekijä stressin hallinnassa, sillä sen avulla poliisi kykenee hahmottamaan tilan-teen kokonaisuuden, ennakoimaan sen kehitystä ja tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja myös korkean paineen alla. Tulokset korostavat psyykkisen valmiuden, resilienssin ja systemaattisen harjoittelun merkitystä poliisin ammatillisessa osaamisessa.
Aineisto koostui poliisityötä, stressiä, tilannetietoisuutta ja resilienssiä käsittelevistä julkaisuista. Tulosten mukaan akuutti stressi kaventaa tarkkaavaisuutta ja heikentää tilannetietoisuutta, mikä voi johtaa virhearvioihin ja impulsiivisiin reaktioihin. Stressinhallinnassa keskeisiksi menetelmiksi nousivat hengitystekniikat, kuten PREP-menetelmän syvähengitys ja laatikkohengitys, mielikuvaharjoittelu, jotka auttavat säätelemään autonomista hermostoa ja palauttamaan toimintakykyä paineen alla. Tilannetietoisuuden havaittiin olevan keskeinen tekijä stressin hallinnassa, sillä sen avulla poliisi kykenee hahmottamaan tilan-teen kokonaisuuden, ennakoimaan sen kehitystä ja tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja myös korkean paineen alla. Tulokset korostavat psyykkisen valmiuden, resilienssin ja systemaattisen harjoittelun merkitystä poliisin ammatillisessa osaamisessa.