Miten isät haluavat tulla huomioiduksi äitiys- ja lastenneuvolassa : kyselytutkimus isien toiveista ja tarpeista neuvolapalveluissa
Viholainen, Monika; Ylönen, Lotta (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603114173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603114173
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla äitiys- ja lastenneuvolapalveluita käyttävien isien mielipiteitä ja kokemuksia siitä, miten heidät on huomioitu sekä miten he haluaisivat tulla kohdatuksi äitiys- ja lastenneuvolassa. Tavoitteena oli kehittää äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa isien huomioimista ja kohtaamista sekä kartoittaa, millaisia palveluita isät toivoisivat saavansa. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Kysely toteutettiin anonyyminä sähköisenä verkkokyselynä ja siinä yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Aineisto kerättiin syksyllä 2025 jakamalla kyselyä Keski-Uudenmaan neuvoloissa isille ja aineisto analysoitiin laadullisen ja määrällisen analyysin menetelmin.
Kyselyyn vastasi 46 isää. Tuloksista ilmeni, että suurin osa isistä osallistui neuvolakäynneille ja oli tyytyväisiä neuvolapalveluihin. Isät olivat tyytyväisiä äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin ja saivat mielestään riittävästi tietoa, mutta tuen ja heidän tarpeidensa huomioimisessa ilmeni vaihtelua. Tulosten perusteella havaittiin, että isät toivoivat tasa-arvoisempaa huomioimista toisena vanhempana neuvolapalveluissa. Avoimissa vastauksissa korostuivat teemoina huomiointi, kohtaaminen ja vuorovaikutus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että isät pitivät tärkeimpinä osa-alueina lapsen kasvun ja kehityksen tukemista, oman mielenterveyden tukemista sekä neuvolasta saatuja tietoja ja ohjeita. Vähiten tärkeinä pidettiin oman terveyden seurantaa ja vertaistukea. Isät toivoivat erityisesti kohtaamisen ja huomioimisen lisäämistä neuvolakäynneillä sekä konkreettisen materiaalin tai aineiston tarjoamista isille.
Aihe on ajankohtainen vanhempainvapaauudistuksen ja perheiden monimuotoisuuden lisääntymisen vuoksi. Jatkotutkimusaiheina nousivat esiin kaikkia vanhempia sukupuolesta riippumatta koskeva yhdenvertainen tutkimus, kuten eri perhemuotojen tasavertainen kohtelu neuvolapalveluissa. Lisäksi jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella yksinhuoltajaisien näkökulmaa sekä tutkia terveydenhoitajien kokemuksia isien kohtaamisesta ja toisen vanhemman huomioimisesta neuvolatyössä. The purpose of this thesis was to explore the opinions and experiences of fathers using maternity and child health clinic services, focusing on how fathers are considered and how they would like to be encountered in maternity and child health clinics. The aim of the study was to develop the consideration and engagement of fathers in maternity and child health clinic services and to identify the types of services fathers would like to receive.
The collaborating partner for the study was the Central Uusimaa Wellbeing Services County, Finland. The study was conducted as an anonymous online survey combining qualitative and quantitative research methods, including both open-ended and closed-ended questions. The data were collected in the autumn of 2025 by distributing the survey to fathers attending maternity and child health clinics in Central Uusimaa, and the data were analysed using qualitative and quantitative analysis methods.
A total of 46 fathers responded to the survey. The results showed that most fathers participated in maternity and child health clinic visits and were generally satisfied with the services provided. Fathers reported receiving sufficient information from the clinics; however, variation emerged in experiences related to receiving support and to how fathers’ needs were taken into account. Based on the results, fathers expressed a desire for more equal consideration as the second parent in maternity and child health clinic services. In the open-ended responses, key themes included consideration, encounters, and interaction.
In conclusion, fathers considered the most important areas of support to be promoting children’s growth and development, supporting their own mental health, and receiving information and guidance from the maternity and child health clinic. The least important areas were monitoring their own health and peer support. Fathers particularly wished for increased interaction and consideration during clinic visits, as well as the provision of tangible materials designed specifically for fathers.
The topic is timely due to the parental leave reform and the increasing diversity of families. Future research could focus on the equitable treatment of parents in maternity and child health clinic services, regardless of gender or family structure. Further topics include the perspectives of single fathers and public health nurses’ experiences of engaging with fathers and acknowledging the other parent in clinic practice.
Kyselyyn vastasi 46 isää. Tuloksista ilmeni, että suurin osa isistä osallistui neuvolakäynneille ja oli tyytyväisiä neuvolapalveluihin. Isät olivat tyytyväisiä äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin ja saivat mielestään riittävästi tietoa, mutta tuen ja heidän tarpeidensa huomioimisessa ilmeni vaihtelua. Tulosten perusteella havaittiin, että isät toivoivat tasa-arvoisempaa huomioimista toisena vanhempana neuvolapalveluissa. Avoimissa vastauksissa korostuivat teemoina huomiointi, kohtaaminen ja vuorovaikutus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että isät pitivät tärkeimpinä osa-alueina lapsen kasvun ja kehityksen tukemista, oman mielenterveyden tukemista sekä neuvolasta saatuja tietoja ja ohjeita. Vähiten tärkeinä pidettiin oman terveyden seurantaa ja vertaistukea. Isät toivoivat erityisesti kohtaamisen ja huomioimisen lisäämistä neuvolakäynneillä sekä konkreettisen materiaalin tai aineiston tarjoamista isille.
Aihe on ajankohtainen vanhempainvapaauudistuksen ja perheiden monimuotoisuuden lisääntymisen vuoksi. Jatkotutkimusaiheina nousivat esiin kaikkia vanhempia sukupuolesta riippumatta koskeva yhdenvertainen tutkimus, kuten eri perhemuotojen tasavertainen kohtelu neuvolapalveluissa. Lisäksi jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella yksinhuoltajaisien näkökulmaa sekä tutkia terveydenhoitajien kokemuksia isien kohtaamisesta ja toisen vanhemman huomioimisesta neuvolatyössä.
The collaborating partner for the study was the Central Uusimaa Wellbeing Services County, Finland. The study was conducted as an anonymous online survey combining qualitative and quantitative research methods, including both open-ended and closed-ended questions. The data were collected in the autumn of 2025 by distributing the survey to fathers attending maternity and child health clinics in Central Uusimaa, and the data were analysed using qualitative and quantitative analysis methods.
A total of 46 fathers responded to the survey. The results showed that most fathers participated in maternity and child health clinic visits and were generally satisfied with the services provided. Fathers reported receiving sufficient information from the clinics; however, variation emerged in experiences related to receiving support and to how fathers’ needs were taken into account. Based on the results, fathers expressed a desire for more equal consideration as the second parent in maternity and child health clinic services. In the open-ended responses, key themes included consideration, encounters, and interaction.
In conclusion, fathers considered the most important areas of support to be promoting children’s growth and development, supporting their own mental health, and receiving information and guidance from the maternity and child health clinic. The least important areas were monitoring their own health and peer support. Fathers particularly wished for increased interaction and consideration during clinic visits, as well as the provision of tangible materials designed specifically for fathers.
The topic is timely due to the parental leave reform and the increasing diversity of families. Future research could focus on the equitable treatment of parents in maternity and child health clinic services, regardless of gender or family structure. Further topics include the perspectives of single fathers and public health nurses’ experiences of engaging with fathers and acknowledging the other parent in clinic practice.