Ylisukupolvinen trauma: vanhemman tukeminen lastensuojelutyön kontekstissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ylisukupolvisen trauman vaikutuksista vanhemmuuteen sekä vanhemman tukemisesta lastensuojelutyön kontekstissa. Työn tavoitteena oli tarkastella, miten vanhemman lapsuudenaikaiset traumat ilmenevät heidän omassa vanhemmuudessaan ja minkälaisten mekanismien kautta ylisukupolvinen trauma voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Pohdimme lisäksi, miten lastensuojelutyössä työntekijät voisivat entistä paremmin tukea traumataustaista vanhempaa vanhemmuudessa ja avun vastaanottamisessa ylisukupolvisen traumatisoitumisen kierteen katkaisemiseksi.

Traumatietoinen työote lastensuojelutyössä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa pyritään ottamaan huomioon niin asiakkaan kuin työntekijänkin tarpeet ja hyvinvointi. Lastensuojelutyössä tarvitaan vahvaa traumaymmärrystä, joka mahdollistaa luottamukselliseen vuorovaikutukseen perustuvan työskentelyn vanhemman kanssa sekä tämän mahdollistavaa jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta.

Tutkimuskysymyksemme ovat miten ylisukupolvinen trauma vaikuttaa vanhemmuuteen ja millä keinoin työntekijät voivat tukea traumataustaista vanhempaa avun vastaanottamisessa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty viiden tietokannan avulla. Tutkimukseen valikoitui 14 suomen- ja englanninkielistä aineistoa, jotka on julkaistu vuosien 2019–2025 välillä. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin sisältöanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että ylisukupolvinen trauma voi näyttäytyä vanhemman vuorovaikutuksellisina haasteina, kiintymyssuhdeongelmina ja tunteidensäätelyongelmina. Traumainformoitu ja myötätuntoinen työote, turvallisen vuorovaikutussuhteen mahdollistaminen ja itsesäätelytaidot ovat keskeisiä tekijöitä traumataustaisen vanhemman auttamisessa ja ylisukupolvisen traumatisoitumisen katkaisemisessa.