Terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä työttömien terveystarkastuksien sisällöstä ja vaikuttavuudesta

Abstract

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja huono terveys taas vaikeuttaa tutkimusten mukaan työllistymistä. Työttömillä on usein työssä käyviä enemmän terveysongelmia. Suomessa työttömien terveystarkastuksia on toteutettu terveydenhuoltolain perusteella jo 14 vuoden ajan. Työttömien terveystarkastus ovat lakisääteinen, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu, josta vastaa hyvinvointialueet. Työttömien terveystarkastuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva asiakkaan hyvinvoinnista, terveydestä sekä työ- ja toimintakyvystä asiakkaan voimavaroja tukien. Terveystarkastukset ovat merkityksellisiä, sillä työttömillä on usein työllistyneitä enemmän terveysongelmia ja toisaalta huono terveys vaikeuttaa työllistymistä.

Työn tilaajana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena pohjois-pohjaanmaan hyvinvointialueella työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset kokevat työttömien terveystarkastukset. Tavoitteena on tuottaa palvelun kehittämisen tueksi tietoa terveystarkastuksen sisällön ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Opinnäytetyö vastaa työelämän tarpeeseen tukea palveluiden yhdenvertaista ja laadukasta toteuttamista. Tämän laadullisen kyselytutkimuksen tutkimuskysymyksiä olivat: Mitkä tekijät tekevät työttömien terveyspalveluiden ammattilaisten mukaan työttömien terveystarkastuksesta hyvän ja laadukkaan? Kuinka terveystarkastukseen olemassa oleva rakenne ja sisältö palvelevat työttömän terveyden selvittelyjä ja työllistymistä? Mitkä tekijät lisäävät terveystarkastuksen vaikuttavuutta?

Aineisto analysoitiin laadullisella, aineistolähtöisellä analyysilla. Tulosten mukaan palvelu koetaan ammattilaisten näkökulmasta tarpeelliseksi ja vaikuttavaksi, mutta toteutustavat vaihtelevat hyvinvointialueen sisällä. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti moniammatillisen verkoston yhtenäistämisessä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, palvelun saatavuuden parantamisessa ja vaikuttavuuden systemaattisessa mittaamisessa. Tulosten mukaan on hyvä yhtenäistää palvelua hyvinvointialueella, lisätä tiedottamista palvelusta ammattilaisten kesken, lisätä ammattilaisten osaamista sekä vahvistaa monialaisen- ja ammatillisen tiimin toimintaa palvelupolkujen tehostamiseksi.