Lähiluonto oululaisten hyvinvointia tukemassa: kuntalaiskysely ja työpajat luontolähtöisen toiminnan kirittäjinä
Ratava, Paula (2026)
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604055636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604055636
Tiivistelmä
Tässä kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä tavoitteina oli tutkia oululaisten kokemuksia lähiluontoon lähtemiseen liittyvistä esteistä ja lähiluonnon hyvinvointia tukevista tekijöistä sekä koota toimenpiteitä haasteiden ratkaisemiseksi suunnitelman muotoon. Tarkoituksena kehitystyöllä oli edistää sekä oululaisten hyvinvointia että kokonaisvaltaista, planetaarista hyvinvointia luontolähtöisten toiminnan kautta. Näkökulmana kehitystyössä oli kaupungin mahdollistava ja tukeva rooli.
Tutkimusaineistona toimi vuonna 2024 kuntalaisille toteutettu lähiluontokysely (N = 755) sekä vuonna 2025 toteutetut neljä osallistavan yhteiskehittämisen työpajaa, joihin osallistui kaupungin työntekijöitä eri toimialoilta. Aineistoja tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, analysoitiin kyselystä nousseiden teemojen frekvenssejä sekä verrattiin tuloksia teoriapohjaan. Palvelumuotoilun avulla kiteytettiin koko kehitystyötä.
Kyselyyn vastanneet mainitsivat useimmin luontoon lähtemisen esteeksi oman asenteen ja olosuhteet, kun taas hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi lähiluonnon määrän ja laadun. Työpajoista nousivat esille esimerkiksi työyhteisön ja esihenkilön asenteen merkitys sekä luontomyönteisen työn mahdollistaminen arjessa. Näiden kysely- ja työpajatulosten, tutkimuskirjallisuuden ja käytännön esimerkkien pohjalta laadittiin Polku hyvinvointia tukevaan lähiluontoon -suunnitelma, joka tukee Oulun kaupungin työntekijöitä kohti luontolähtöistä toimintaa. Suunnitelma kokoaa Oulun kaupungin työntekijöille vision, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, jotka tarjoavat pohjan yhteiselle kehittämistyölle ja joita toteuttamalla kaupunki voi rakentaa planetaarista hyvinvointia tukevaa Oulua.
Johtopäätöksinä todettiin, että lähiluonnon määrästä ja laadusta, erityisesti terveys- ja hyvinvointihyötyjen saavutettavuudesta, tulisi pitää huolta sekä tukea oululaisia lähiluontoon pääsyssä ja luontoyhteyden vahvistamisessa sekä kaupungin työntekijöitä sen mahdollistamisessa. Osittain ristiriitaisiinkin tavoitteisiin kaupunkisuunnittelussa olisi hyvä hakea ratkaisuja rakentavan keskustelun ja poikkihallinnollisen yhteistyön kautta. The aim of this thesis was to promote the well-being of Oulu residents and planetary well-being by nature-based practices. For this, the experiences of the residents of Oulu were studied through a municipal survey concerning nearby nature in 2024 (N = 755): what prevents the residents of Oulu to go to the nearby nature and which factors in the nearby nature support their wellbeing. In addition, employees of the city of Oulu took part in four participatory workshops to find ways to overcome these barriers and to strengthen the well-being factors experienced by the residents.
The research consisted of analysing the municipal survey and the workshops by qualitative content analysis, analysing the frequencies of themes identified in the data and exploring research literature and practices. The perspective was the city’s enabling and supportive role. Service design methods were used to synthesize the process.
According to the survey, the most common barriers were the attitude of one-self and the circumstances. The most important well-being factors were the quantity and the quality of the nearby nature. The workshops showed the importance of the attitude of the management and the work community and their enabling role in nature positive work. The aim of the output, The path towards salutogenic nature, is to promote planetary well-being and nature-based practices in different domains of work in the city of Oulu by advancing the accessibility of nature environments and their health promoting factors. It includes the vision, the objectives and measures for developing and reaching this target.
In summary, the quantity and the quality of nearby nature and the accessibility of salutogenic nature environments should be considered in Oulu. The city should also have nature-based practices to support the residents and the employees for going out in the nature and to strengthen their nature connectedness. Finally, constructive dialogue and cross-sectoral co-operation play an important role in harmonizing different objectives in city planning and municipal activities.
Tutkimusaineistona toimi vuonna 2024 kuntalaisille toteutettu lähiluontokysely (N = 755) sekä vuonna 2025 toteutetut neljä osallistavan yhteiskehittämisen työpajaa, joihin osallistui kaupungin työntekijöitä eri toimialoilta. Aineistoja tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, analysoitiin kyselystä nousseiden teemojen frekvenssejä sekä verrattiin tuloksia teoriapohjaan. Palvelumuotoilun avulla kiteytettiin koko kehitystyötä.
Kyselyyn vastanneet mainitsivat useimmin luontoon lähtemisen esteeksi oman asenteen ja olosuhteet, kun taas hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi lähiluonnon määrän ja laadun. Työpajoista nousivat esille esimerkiksi työyhteisön ja esihenkilön asenteen merkitys sekä luontomyönteisen työn mahdollistaminen arjessa. Näiden kysely- ja työpajatulosten, tutkimuskirjallisuuden ja käytännön esimerkkien pohjalta laadittiin Polku hyvinvointia tukevaan lähiluontoon -suunnitelma, joka tukee Oulun kaupungin työntekijöitä kohti luontolähtöistä toimintaa. Suunnitelma kokoaa Oulun kaupungin työntekijöille vision, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, jotka tarjoavat pohjan yhteiselle kehittämistyölle ja joita toteuttamalla kaupunki voi rakentaa planetaarista hyvinvointia tukevaa Oulua.
Johtopäätöksinä todettiin, että lähiluonnon määrästä ja laadusta, erityisesti terveys- ja hyvinvointihyötyjen saavutettavuudesta, tulisi pitää huolta sekä tukea oululaisia lähiluontoon pääsyssä ja luontoyhteyden vahvistamisessa sekä kaupungin työntekijöitä sen mahdollistamisessa. Osittain ristiriitaisiinkin tavoitteisiin kaupunkisuunnittelussa olisi hyvä hakea ratkaisuja rakentavan keskustelun ja poikkihallinnollisen yhteistyön kautta.
The research consisted of analysing the municipal survey and the workshops by qualitative content analysis, analysing the frequencies of themes identified in the data and exploring research literature and practices. The perspective was the city’s enabling and supportive role. Service design methods were used to synthesize the process.
According to the survey, the most common barriers were the attitude of one-self and the circumstances. The most important well-being factors were the quantity and the quality of the nearby nature. The workshops showed the importance of the attitude of the management and the work community and their enabling role in nature positive work. The aim of the output, The path towards salutogenic nature, is to promote planetary well-being and nature-based practices in different domains of work in the city of Oulu by advancing the accessibility of nature environments and their health promoting factors. It includes the vision, the objectives and measures for developing and reaching this target.
In summary, the quantity and the quality of nearby nature and the accessibility of salutogenic nature environments should be considered in Oulu. The city should also have nature-based practices to support the residents and the employees for going out in the nature and to strengthen their nature connectedness. Finally, constructive dialogue and cross-sectoral co-operation play an important role in harmonizing different objectives in city planning and municipal activities.