Mallintaminen pedagogisen osaamisen tukena: havaintoja varhaiskasvatuksen arjen ja johtamisen näkökulmasta
Hirvonen, Marika; Passi, Annika (2026)
Hirvonen, Marika
Passi, Annika
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604085774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604085774
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella mallintamista varhaiskasvatuksen pedagogisen osaamisen vahvistamisen välineenä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli, miten mallintaminen tukee ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ammatillista kehittymistä sekä miten se näyttäytyy päiväkodin johtajien työssä ja pedagogisessa johtamisessa tilanteessa, jossa kelpoisten opettajien saatavuus on heikentynyt.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla KAMU-opettajia ja päiväkodin johtajia, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysia ohjasivat sosiaalisen oppimisen teoria sekä pedagogisen johtajuuden näkökulmat, jotka tarjosivat välineitä aineiston tulkintaan.
Tulokset osoittavat, että mallintaminen vahvistaa pedagogista osaamista erityisesti arjen tekemisen, konkreettisten esimerkkien ja yhteisen reflektion kautta. Ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta mallintaminen auttaa jäsentämään pedagogisia käytäntöjä, lisää varmuutta omaan toimintaan ja tukee työn arkea. Johtajien työssä mallintaminen näyttäytyy käytännöllisenä pedagogisen johtamisen välineenä: sen avulla voidaan tehdä näkyväksi henkilöstön osaamistarpeita, tukea jaettua johtajuutta sekä edistää pedagogiikan kehittämistä myös tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mallintaminen on toimiva ja käytännönläheinen tapa vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista ja tukea toiminnan laatua. Jotta mallintamisesta muodostuisi pysyvä osa arkea, sen toteutumista tulee tukea selkeillä rakenteilla, riittävillä resursseilla ja yhteisesti sovituilla toimintatavoilla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla KAMU-opettajia ja päiväkodin johtajia, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysia ohjasivat sosiaalisen oppimisen teoria sekä pedagogisen johtajuuden näkökulmat, jotka tarjosivat välineitä aineiston tulkintaan.
Tulokset osoittavat, että mallintaminen vahvistaa pedagogista osaamista erityisesti arjen tekemisen, konkreettisten esimerkkien ja yhteisen reflektion kautta. Ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta mallintaminen auttaa jäsentämään pedagogisia käytäntöjä, lisää varmuutta omaan toimintaan ja tukee työn arkea. Johtajien työssä mallintaminen näyttäytyy käytännöllisenä pedagogisen johtamisen välineenä: sen avulla voidaan tehdä näkyväksi henkilöstön osaamistarpeita, tukea jaettua johtajuutta sekä edistää pedagogiikan kehittämistä myös tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mallintaminen on toimiva ja käytännönläheinen tapa vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista ja tukea toiminnan laatua. Jotta mallintamisesta muodostuisi pysyvä osa arkea, sen toteutumista tulee tukea selkeillä rakenteilla, riittävillä resursseilla ja yhteisesti sovituilla toimintatavoilla.
