Ammattilaisten näkemyksiä kuurojen maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta, saavutettavuudesta ja sujuvuudesta
Della Valle, Laura; Risulainen, Roni (2026)
Della Valle, Laura
Risulainen, Roni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604126181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604126181
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kuurojen viittomakielisten maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, saavutettavuutta sekä sujuvuutta heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin ajankohtaista tietoa kuurojen maahanmuuttajien kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista.
Aineisto kerättiin vuonna 2025 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui neljä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja ne toteutettiin etäyhteydellä tulkkien välityksellä. Tallenteet litteroitiin ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa korostuivat palvelujen keskittyminen harvoihin toimijoihin, alueelliset erot sekä tiedonsaannin ja asioinnin esteet, kun käytännöt perustuivat puhelinasiointiin ja kirjalliseen suomen kieleen. Digitaalisten palvelujen käyttö edellytti usein toistuvaa ohjausta. Palveluprosessien sujuvuus parani, kun ohjaus, tulkkaus ja toimijoiden roolit olivat selkeät. Tulkkaus oli välttämätöntä, mutta tulkkien saatavuudessa, jatkuvuudessa ja tulkkausjärjestelyissä ilmeni vaihtelua. Kieli- ja kulttuurierot sekä asiakkaiden vaihteleva viittomakielen ja lukutaidon osaaminen vaikuttivat palvelujen käyttöön.
Palvelujen yhdenvertaisuus edellyttää saavutettavia yhteydenottokanavia, viittomakielistä ja visuaalista palvelutietoa, tulkkausjärjestelyjen kehittämistä sekä ammattilaisten kuurotietoisuuden vahvistamista. Lisäksi tarvittaisiin selkeämpiä käytäntöjä palveluketjujen yhteensovittamiseen ja viittomakielisen asiantuntemuksen turvaamiseen hyvinvointialueilla.
Aineisto kerättiin vuonna 2025 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui neljä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja ne toteutettiin etäyhteydellä tulkkien välityksellä. Tallenteet litteroitiin ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tuloksissa korostuivat palvelujen keskittyminen harvoihin toimijoihin, alueelliset erot sekä tiedonsaannin ja asioinnin esteet, kun käytännöt perustuivat puhelinasiointiin ja kirjalliseen suomen kieleen. Digitaalisten palvelujen käyttö edellytti usein toistuvaa ohjausta. Palveluprosessien sujuvuus parani, kun ohjaus, tulkkaus ja toimijoiden roolit olivat selkeät. Tulkkaus oli välttämätöntä, mutta tulkkien saatavuudessa, jatkuvuudessa ja tulkkausjärjestelyissä ilmeni vaihtelua. Kieli- ja kulttuurierot sekä asiakkaiden vaihteleva viittomakielen ja lukutaidon osaaminen vaikuttivat palvelujen käyttöön.
Palvelujen yhdenvertaisuus edellyttää saavutettavia yhteydenottokanavia, viittomakielistä ja visuaalista palvelutietoa, tulkkausjärjestelyjen kehittämistä sekä ammattilaisten kuurotietoisuuden vahvistamista. Lisäksi tarvittaisiin selkeämpiä käytäntöjä palveluketjujen yhteensovittamiseen ja viittomakielisen asiantuntemuksen turvaamiseen hyvinvointialueilla.
