Vastuullinen alihankintaketju ja sen johtaminen tapahtumatuotannoissa
Hietanen, Iina; Moisander, Jenna (2026)
Hietanen, Iina
Moisander, Jenna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227468
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin vastuullista alihankintaketjua ja sen johtamista tapahtumatuotannoissa. Tavoitteena oli selvittää, miten vastuullisuus toteutuu tapahtuma-alan alihankintaketjuissa ja millaisin keinoin sitä voidaan johtaa systemaattisemmin. Työssä huomioitiin ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus tasavertaisina osa-alueina.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä benchmarking-analyysillä. Haastatteluihin osallistui yhdeksän tapahtuma-alan toimijaa Suomesta ja Euroopasta ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tulosten perusteella vastuullisuus näyttäytyy ennen kaikkea strategisena päätöksenä, joka ohjaa koko organisaation toimintaa. Vastuullisuustyö on kehittyneintä organisaatioissa, joissa se integroituu osaksi päivittäisiä käytäntöjä. Alihankintaketjut ovat keskeinen osa tapahtumatuotantoa, mutta niiden vastuullisuuden johtaminen on monin paikoin hajanaista ja perustuu usein vähimmäisvaatimusten täyttämiseen.
Ekologinen vastuullisuus korostuu käytännön toimissa, kun taas taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus jäävät vähemmälle huomiolle. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti ajan ja resurssien puute, alihankintaketjujen monimuotoisuus sekä vastuullisuuden mittaamisen ja todentamisen vaikeus. Lisäksi vastuullisuus ei useimmiten toimi suorana valintakriteerinä alihankkijoita valitessa.
Työn tuotoksena laadittiin alihankkijoiden vastuullisuuskysely sekä prosessimalli, joiden avulla voidaan kehittää vastuullisuuden seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Tulokset osoittavat, että vastuullisuuden kehittäminen edellyttää selkeämpää roolitusta, yhtenäisiä kriteereitä, sekä järjestelmällisempiä toimintamalleja alihankintaketjujen johtamiseen.
The objective of this thesis was to examine responsible subcontracting chains and their management in event productions. The study aimed to identify how sustainability was im-plemented in the subcontracting chains of the event industry and by what means it could be managed more systematically. Ecological, social and economic sustainability were consid-ered as equally important factors.
The study was carried out as qualitative research. Data was collected through thematic in-terviews and benchmarking analysis. Nine event industry professionals from Finland and Europe were interviewed and the data was analyzed using thematic coding.
The results indicated that sustainability was primarily perceived as a strategic decision guid-ing the operations of the entire organization. Sustainability practices were most developed in organizations where they were integrated into daily routine. Subcontracting chains were recognized as a key element of event production, yet their management in terms of sustain-ability was often fragmented and frequently limited to meeting only minimum require-ments. Ecological sustainability was emphasized in practical actions, while economic and social sustainability received less attention. Key challenges were identified as lack of time and resources, the complexity of subcontracting chains, and difficulties in measuring and verifying sustainability. Sustainability was rarely applied as a direct criterion when selecting subcontractors.
The study produced a subcontractor sustainability survey and a process model, which can be used to improve monitoring and transparency. The findings indicate that developing sustain-ability requires clearer role definitions, unified criteria, and more systematic operational models for managing subcontracting chains.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä benchmarking-analyysillä. Haastatteluihin osallistui yhdeksän tapahtuma-alan toimijaa Suomesta ja Euroopasta ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tulosten perusteella vastuullisuus näyttäytyy ennen kaikkea strategisena päätöksenä, joka ohjaa koko organisaation toimintaa. Vastuullisuustyö on kehittyneintä organisaatioissa, joissa se integroituu osaksi päivittäisiä käytäntöjä. Alihankintaketjut ovat keskeinen osa tapahtumatuotantoa, mutta niiden vastuullisuuden johtaminen on monin paikoin hajanaista ja perustuu usein vähimmäisvaatimusten täyttämiseen.
Ekologinen vastuullisuus korostuu käytännön toimissa, kun taas taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus jäävät vähemmälle huomiolle. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti ajan ja resurssien puute, alihankintaketjujen monimuotoisuus sekä vastuullisuuden mittaamisen ja todentamisen vaikeus. Lisäksi vastuullisuus ei useimmiten toimi suorana valintakriteerinä alihankkijoita valitessa.
Työn tuotoksena laadittiin alihankkijoiden vastuullisuuskysely sekä prosessimalli, joiden avulla voidaan kehittää vastuullisuuden seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Tulokset osoittavat, että vastuullisuuden kehittäminen edellyttää selkeämpää roolitusta, yhtenäisiä kriteereitä, sekä järjestelmällisempiä toimintamalleja alihankintaketjujen johtamiseen.
The objective of this thesis was to examine responsible subcontracting chains and their management in event productions. The study aimed to identify how sustainability was im-plemented in the subcontracting chains of the event industry and by what means it could be managed more systematically. Ecological, social and economic sustainability were consid-ered as equally important factors.
The study was carried out as qualitative research. Data was collected through thematic in-terviews and benchmarking analysis. Nine event industry professionals from Finland and Europe were interviewed and the data was analyzed using thematic coding.
The results indicated that sustainability was primarily perceived as a strategic decision guid-ing the operations of the entire organization. Sustainability practices were most developed in organizations where they were integrated into daily routine. Subcontracting chains were recognized as a key element of event production, yet their management in terms of sustain-ability was often fragmented and frequently limited to meeting only minimum require-ments. Ecological sustainability was emphasized in practical actions, while economic and social sustainability received less attention. Key challenges were identified as lack of time and resources, the complexity of subcontracting chains, and difficulties in measuring and verifying sustainability. Sustainability was rarely applied as a direct criterion when selecting subcontractors.
The study produced a subcontractor sustainability survey and a process model, which can be used to improve monitoring and transparency. The findings indicate that developing sustain-ability requires clearer role definitions, unified criteria, and more systematic operational models for managing subcontracting chains.