Uskonnollisuuden yhteys rippikoululaisten hyvinvointiin
Viianranta, Heidi (2026)
Viianranta, Heidi
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605069841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605069841
Tiivistelmä
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuoden 2025 rippikoululaisilta kerätyn aineiston pohjalta yksilöiden sukupuolen, uskon ja hyvinvoinnin yhteyttä heidän läheisiin ihmissuhteisiinsa ja harrastuksiinsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa seurakuntien rippikoulutyöskentelyn suunnitteluun ja kehittämiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös seurakunnan nuorisodiakoniassa ja nuorisotyössä. Opinnäytetyön työelämäkumppanina oli Oulunkylän seurakunta.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin vuoden 2025 valtakunnallisen rippikoulukyselyn aineistoa. Kyselyyn vastanneiden rippikoululaisten määrä oli 23725 henkilöä. Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen tutkimus. Raaka-aineiston analysointi oli toteutettu SPSS-ohjelmalla. Opinnäytetyössä havaintomatriisit analysoitiin ja prosenttiosuusjakaumat esitettiin havainnollistavina kuvioina.
Tulosten mukaan suurin osa rippikoululaisista suhtautui uskoon myönteisesti ja piti henkistä hyvinvointiaan hyvänä. Pojat ja tytöt pitivät läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia tärkeinä useammin kuin muunsukupuoliset. Muunsukupuoliset nuoret kokivat itsensä yksinäiseksi rippikoulussa muita useammin. Myönteisesti uskoon suhtautuvat ja hyvinvoivat nuoret pitivät läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia tärkeinä selvästi muita useammin.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rippikoululaisen sukupuolen yhteyttä läheisiin ihmissuhteisiin ja harrastuksiin selittänevät sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren mahdolliset kokemukset syrjinnästä tai vähemmistöstressi. Uskon ja läheisten ihmissuhteiden yhteys johtunee rippikoululaisen kristillisen arvopohjan merkityksestä. Rippikoululaisen hyvinvointi puolestaan vahvistuu läheisten ihmissuhteiden ja harrastusten kautta.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin vuoden 2025 valtakunnallisen rippikoulukyselyn aineistoa. Kyselyyn vastanneiden rippikoululaisten määrä oli 23725 henkilöä. Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen tutkimus. Raaka-aineiston analysointi oli toteutettu SPSS-ohjelmalla. Opinnäytetyössä havaintomatriisit analysoitiin ja prosenttiosuusjakaumat esitettiin havainnollistavina kuvioina.
Tulosten mukaan suurin osa rippikoululaisista suhtautui uskoon myönteisesti ja piti henkistä hyvinvointiaan hyvänä. Pojat ja tytöt pitivät läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia tärkeinä useammin kuin muunsukupuoliset. Muunsukupuoliset nuoret kokivat itsensä yksinäiseksi rippikoulussa muita useammin. Myönteisesti uskoon suhtautuvat ja hyvinvoivat nuoret pitivät läheisiä ihmissuhteita ja harrastuksia tärkeinä selvästi muita useammin.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rippikoululaisen sukupuolen yhteyttä läheisiin ihmissuhteisiin ja harrastuksiin selittänevät sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren mahdolliset kokemukset syrjinnästä tai vähemmistöstressi. Uskon ja läheisten ihmissuhteiden yhteys johtunee rippikoululaisen kristillisen arvopohjan merkityksestä. Rippikoululaisen hyvinvointi puolestaan vahvistuu läheisten ihmissuhteiden ja harrastusten kautta.
