Leikin taika varhaiskasvatuksessa -opas kasvattajalle leikin maailmaan

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia työelämäyhteistyötahon varhaiskasvatuksen kasvatus- ja opetushenkilöstölle opas, joka rohkaisee kasvattajia osallistumaan lasten leikkiin ja näyttää, miten pienillä teoilla voidaan tukea lapsen kasvua ja hyvinvointia. Oppaassa korostuu kasvattajan läsnäolon merkitys, havainnointi ja heittäytyminen lasten maailmaan. Sisältö tarjoaa käytännönläheisiä keinoja ymmärtää leikin arvoa ja kehittää omaa työotetta arjen tilanteissa. Opinnäytetyön tavoite on syventää varhaiskasvattajien tietoa leikin merkityksestä lasten kehitykseen ja löytää keinoja oman työotteen kehittämiseen. Sen tavoite on myös innostaa, rohkaista ja tarjota käytännönläheisiä näkökulmia siihen, miten kasvattajan läsnäolo voi rikastuttaa leikkiä ja tukea lapsen kasvua arjen pienissä hetkissä.

Opas toteutettiin kehittämistyönä hyödyntäen PDCA-mallia, ja sen aineisto kerättiin Survio-verkkokyselyiden avulla. Teoreettinen viitekehys rakentui tutkimus- ja teoriatiedosta, joka käsittelee leikin merkitystä varhaiskasvatuksessa, kasvattajan roolia leikissä sekä tuetun ja tarinallisen leikin mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Kehittämisprosessia ohjasi PDCA-malliin perustuva systemaattinen ja vaiheittainen yhteiskehittämisen viitekehys, jonka avulla oppaan sisältöä suunniteltiin, toteutettiin, arvioitiin ja muokattiin. Aineisto kerättiin Survio-verkkokyselyllä varhaiskasvatusyksikön kasvatus- ja opetushenkilöstöltä. Näiden pohjalta laadittiin varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu opas sekä leikin havainnointikortit, joita kehitettiin vaiheittain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Oppaan toimivuutta ja käytettävyyttä arvioitiin erillisellä palautekyselyllä, jonka tulokset ohjasivat oppaan viimeistelyä ja jatkokehittämistä. Opinnäytetyönä tuotettu opas kokoaa yhteen keskeiset tutkimusperustaiset näkökulmat leikin merkityksestä, kasvattajan roolista sekä tuetun ja tarinallisen leikin mahdollisuuksista. Opas tarjoaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle konkreettisia keinoja vahvistaa leikkiä, vuorovaikutusta ja lasten hyvinvointia arjen tilanteissa.

Keskeisiksi tuloksiksi nousivat varhaiskasvatuksen henkilöstön vahva tietoisuus leikin merkityksestä lasten kasvuun ja kehitykseen sekä ymmärrys kasvattajan sitoutumisen tärkeydestä leikin laadulle. Tulokset osoittivat, että työelämäyhteistyötahon henkilöstö tunnistaa leikkiin osallistuvan kasvattajan merkityksen lapsiryhmän hyvinvoinnille, mutta kokee tarvetta lisätä tarinallisen leikin toteutumista yksikössä. Lisäksi vastauksista nousi esiin halu kehittää leikkiä ja vahvistaa yhteistä toimintakulttuuria.

The purpose of this thesis was to create a guide for the early childhood education and care staff of the working life partner organisation, with the aim of encouraging educators to participate in children’s play and demonstrating how small actions can support children’s growth and wellbeing. The objective of the thesis is to deepen early childhood educators’ understanding of the significance of play for children’s development and to identify ways to develop their own professional practice. Also a goal is to inspire, encourage, and offer practical perspectives on how the educator’s presence can enrich play and support children’s growth in the small moments of daily life.

The guide was produced as a development project using the PDCA model. The theoretical framework was built on current research and literature addressing the importance of play in early childhood education, the educator’s role in play, and the potential of supported and narrative play. The development process was guided by a systematic and iterative co-development framework based on the PDCA cycle, which enabled the guide to be planned, implemented, evaluated, and refined in stages. Data was collected through a Survio online survey targeted at the early childhood education and care staff of the collaborating working life unit. Based on the data, a guide and play observation cards were created for the staff, and wich were further developed in collaboration with the personnel. The functionality and usability of the guide were assessed through a separate feedback survey, the results of which informed the final refinement of the guide.

The guide produced brings together key research-based perspectives on the importance of play, the educator’s role, and the possibilities of supported and narrative play. The guide highlights the importance of the educator’s presence, observation, and willingness to immerse themselves in the children’s world. Its content provides practical ways to understand the value of play and to develop one’s pedagogical approach in everyday situations. It provides early childhood education staff with concrete methods to strengthen play, interaction, and children’s wellbeing in everyday situations.