“Tää yhteiskunta ei ole ehkä muuttunut vielä riittävästi sen kaltaiseksi kun mitä nää nykynuoret on” : nuotti-valmentajien ajatuksia kestävästä kuntoutuksesta
Karhu, Laura (2026)
Karhu, Laura
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051813360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051813360
Tiivistelmä
Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Nuotti-valmennusta ekososiaalisen viitekehyksen ulottuvuuksien - ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja inhimillinen kestävyys - kautta. Lisäksi tarkoitus oli tarkastella aineistosta esiin nousevia nuorten tarpeita ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli jäsennellä ja ymmärtää kestävän kuntoutuksen piirteitä Nuotti-valmennuksen kautta. Toisena tavoitteena oli tuoda näkyväksi nuorten tarpeita, ja Nuotti-valmennuksen hyötyjä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Nuotti-valmentajien (n=5) teemahaastatteluilla ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Taustateoria rakentui Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksille (1976), niiden tuoreemmille sovellutuksille, vahvan kestävyyden käsitteelle ja ekososiaaliselle viitekehykselle. Valmentajien nimeämien kestävyyden elementtien ja nuorten tarpeiden pohjalta jäsentyi teoriaohjaavasti tarkasteltu näkymä kestävän kuntoutuksen piirteistä.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että Nuotti-valmennus on haastatteluaineiston pohjalta kestävää kuntoutusta, joka tavoittaa monipuolisesti ekososiaalisen lähestymistavan piirteitä. Nuotti-valmennus myös vastaa nuorten tarpeisiin hyvin. Vahvasti kestävä kuntoutus on: 1) asiakkaan aidosti kohtaavaa, 2) yksilön, yhteisöjen ja yhteiskuntien todelliset tarpeet huomioivaa, 3) merkityksellisen elämän tavoitteelle rakentuvaa, 4) systeemistä ja kokonaisuuksia näkevää, sekä 5) arvopohjaltaan uutta luovaa ja rohkeaa.
Nuorilla on tutkimuksen pohjalta jälkimateriaalisiin arvoihin pohjaavaa ajattelua, joka kaipaa tilaa tulla esiin, mutta sopeutuu huonosti vallalla olevaan aktivointipolitiikkaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ekososiaalinen lähestymistapa kuntoutuksessa on inhimillistä ja kustannustehokasta: Lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä siksi, ettei asiakas ajaudu kalliimpiin tai vääriin palveluihin, pitkällä tähtäimellä siksi, että hän löytää paikkansa olla osallisena ja tulevaisuuden vahvasti kestävän yhteiskunnan jäsenenä. Tämä tutkimus rohkaisee tarkastelemaan palvelujärjestelmää avoimesti, ja kyseenalaistaa kulttuurissamme vallalla olevia, taloudelliseen kasvuun pohjaavia hyvinvoinnin ihanteita.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Nuotti-valmentajien (n=5) teemahaastatteluilla ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Taustateoria rakentui Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksille (1976), niiden tuoreemmille sovellutuksille, vahvan kestävyyden käsitteelle ja ekososiaaliselle viitekehykselle. Valmentajien nimeämien kestävyyden elementtien ja nuorten tarpeiden pohjalta jäsentyi teoriaohjaavasti tarkasteltu näkymä kestävän kuntoutuksen piirteistä.
Tutkimuksen tuloksina todettiin, että Nuotti-valmennus on haastatteluaineiston pohjalta kestävää kuntoutusta, joka tavoittaa monipuolisesti ekososiaalisen lähestymistavan piirteitä. Nuotti-valmennus myös vastaa nuorten tarpeisiin hyvin. Vahvasti kestävä kuntoutus on: 1) asiakkaan aidosti kohtaavaa, 2) yksilön, yhteisöjen ja yhteiskuntien todelliset tarpeet huomioivaa, 3) merkityksellisen elämän tavoitteelle rakentuvaa, 4) systeemistä ja kokonaisuuksia näkevää, sekä 5) arvopohjaltaan uutta luovaa ja rohkeaa.
Nuorilla on tutkimuksen pohjalta jälkimateriaalisiin arvoihin pohjaavaa ajattelua, joka kaipaa tilaa tulla esiin, mutta sopeutuu huonosti vallalla olevaan aktivointipolitiikkaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ekososiaalinen lähestymistapa kuntoutuksessa on inhimillistä ja kustannustehokasta: Lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä siksi, ettei asiakas ajaudu kalliimpiin tai vääriin palveluihin, pitkällä tähtäimellä siksi, että hän löytää paikkansa olla osallisena ja tulevaisuuden vahvasti kestävän yhteiskunnan jäsenenä. Tämä tutkimus rohkaisee tarkastelemaan palvelujärjestelmää avoimesti, ja kyseenalaistaa kulttuurissamme vallalla olevia, taloudelliseen kasvuun pohjaavia hyvinvoinnin ihanteita.
