Saattohoidon toteutuminen Varkauden kaupungin tehostetussa palveluasumisessa

Abstract

Auvila, Katri; Auvinen, Terhi. Saattohoidon toteutuminen Varkauden tehostetussa palveluasumisessa. Pieksämäki kevät 2015, 60s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä kuolevan potilaan hoitoon liittyvästä asiasta Varkauden kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköiden hoitohenkilökunta kokee tarvitsevansa lisätietoa ja koulutusta. Kyselytutkimuksen keinoin selvitettiin myös henkilökunnan näkemystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat saattohoidon onnistuneeseen toteutumiseen työyksikössä ja millaiseksi työntekijät kokevat saattohoito-osaamisensa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota palliatiivisen hoidon työryhmä pystyy hyödyntämään hoitajien lisäkoulutusta suunniteltaessa.

Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Varkauden kaupungin palliatiivisen hoidon yhdyshenkilöryhmän sekä tehostetun palveluasumisen yksiköiden kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli noin kaksi kolmasosaa Varkauden kaupungin tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnasta. Hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan yksiköiden esimiehiä, sairaanhoitajia sekä lähi- ja perushoitajia. Tutkimus on enimmäkseen kvantitatiivinen, ja sen tukena käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla ja laadullinen aineisto sisällön analyysillä.

Kyselyyn vastasi 51 työntekijää (55 %). Kysely lähetettiin 92 henkilölle. Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijät arvioivat saattohoitoon liittyvän osaamisensa melko hyväksi, mutta he haluavat aiheeseen liittyen myös monipuolisesti lisää koulutusta. Saattohoidon onnistuneeseen toteutumiseen liittyvinä tekijöinä hoitohenkilöstö nostaa esille enimmäkseen organisaatio- ja hoitajalähtöisiä tekijöitä, esimerkiksi hoitajamitoituksen ja vuorovaikutuksen omaisten kanssa. Koulutuksen tarpeellisimmiksi teemoiksi nousevat kuolevan potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen, kivun arviointi ja hoito sekä kuolemaan liittyvien oireiden arviointi ja hoito.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijät ovat motivoituneita saattohoidon kehittämiseen, mutta kehittämiseen vaadittavia resursseja ei ole riittävästi. Koulutuksen järjestäminen hoitohenkilöstölle on tärkeä osa saattohoidon laadun kehittymistä, mutta olisi tärkeää tarkastella laatua myös hoitajamitoituksen näkökulmasta.

Asiasanat: saattohoito, kuolevan potilaan hoito, kyselytutkimus, tehostettu palveluasuminen, palvelurakenneuudistus, koulutus

Auvila, Katri; Auvinen, Terhi. Actualization of palliative care in municipal nursing homes in Varkaus. Pieksämäki spring 2015, 60p. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Program in Nursing, Degree: Bachelor of nursing.

The purpose of this research was to find out what kind of information and education nursing staff in municipal residential care homes in Varkaus needs, to provide good hospice care, to investigate how they evaluate their skills on this subject and which factors have an effect on the successful realization of hospice care. The aim of this thesis was to produce information that palliative care task force could use, providing education to nurses at the residential care homes.

This thesis is accomplished in co-operation with palliative care task force and Varkaus municipal residential care homes. The focus group of this research contains about two thirds of the nursing staff in Varkaus municipal nursing homes. The concept of nursing staff includes nurses, practical nurses and their superiors. The research method is mainly quantitative, including some qualitative details. Research data was collected by a survey, which included structured questions and open questions. Quantitative research data was analyzed with the webropol-program and qualitative research data with content analysis.

51 responded to the survey, so the response percentage was 55. Via the survey we found out that the respondents find their skills in hospice care pretty good, but wanted more education about that subject. Factors which have an effect on the successful realization of hospice care are mainly organization- or nurse-based factors, for example nurse dimensioning and interaction with the relatives. Results of the research imply that the most important needs in future education are addressing the spiritual need of the dying, assessing and caring of pain and other near-death symptoms.

Based on the research data we can say that nursing staff is highly motivated to improve hospice care in the residential care home, but limited resources are complicating the way of the development. Providing education to nurses is an important part of the quality of hospice care, but the matter should be addressed also from the nurse dimensioning point of view.

Keywords: Palliative care, hospice care, survey, nursing home, structural changes in social- and healthcare services, education