"Jumala ei kaipaa small talkia" : psykoosin sairastaneiden kokemuksia hengellisyyden merkityksestä, vaikutuksista hyvinvointiin ja kohtaamisesta hoitotyössä

Abstract

Hietala, Aura. ”Jumala ei kaipaa small talkia.” Psykoosin sairastaneiden kokemuksia hengellisyyden merkityksestä, vaikutuksista hyvinvointiin ja kohtaamisesta hoitotyössä. Helsinki, syksy 2015, 153 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hengellisyyden merkitystä psykoosiin sairastuneille, heidän kokemuksiaan sen vaikutuksista hyvinvointiinsa sekä heidän kokemuksiaan hengellisyyden kohtaamisesta hoitotyössä. Tavoitteina oli tuoda esille sairastuneiden omaa näkökulmaa, auttaa ymmärtämään sitä ja tuottaa tietoa hengellisyyden merkityksestä hoitotyön tueksi. Osallistujat saivat itse määritellä, mitä tarkoittivat hengellisyydellä. Useimmille se tarkoitti kristillisyyttä.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluilla ja samasta aiheesta kerätyillä kirjoitelmilla. Haastateltavat saatiin Malmin seurakunnan ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n kautta. Kirjoitelmat koottiin internetissä Tukinet-verkkosivuston kautta. Haastatteluja tehtiin viisi ja kirjoitelmia tuli 12, joista kahdeksan otettiin mukaan tutkimukseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä ja osin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.

Hengellisyys merkitsi eri asioita eri tutkittaville. Useimmille se oli tärkeä ja olennainen osa elämää. Sen koettiin merkitsevän eri tavoin mahdollisuutta merkitykselliseen, suojattuun, ymmärrettävään ja toisaalta ahdistavaan olemassaoloon. Positiivisia merkityksiä kuvattiin enemmän. Huonossa kunnossa ollessa hengellisyys merkitsi yliluonnollisen tuen etsimistä, yhteyttä yliluonnollisen kanssa, keinoa selittää kokemuksia, voinnin huonontajaa, voinnin parantajaa ja korostuneen tärkeää asiaa. Tutkittavat kokivat hengellisyyden vaikuttavan hyvinvointiinsa sekä tukien että kuormittaen sitä. Vointiin vaikuttaviksi tekijöiksi kuvattiin uskoontulo, uskomukset, yliluonnollinen maailma, hengellinen toiminta, hengelliset ihmissuhteet ja hengellisyyden rajoittaminen. Positiivisia vaikutuksia kuvattiin enemmän. Tutkittavilla oli myönteisiä, kielteisiä ja neutraaleja kokemuksia hengellisyyden kohtaamisesta hoitotyössä. Tutkittavat toivoivat hengellisyyden kohtaamiselta turvallisia rajoja, luottamusta luovaa asennoitumista potilaaseen, käsittelyn mahdollistavaa asennoitumista hengellisyyteen, yhteyttä ja ymmärrystä rakentavaa vuorovaikutusta sekä potilaan tukemista.

Tulosten perusteella osa psykoosiin sairastuneista kokee hengellisyyden tärkeäksi elämässään ja vointiinsa vaikuttavaksi tekijäksi, ja toivoo sen käsittelyä hoitajan kanssa. Hoitajan on ilmeisesti mahdollista kohdata hengellisyyttä joko sairastuneen hyvinvointia tukien tai kuormittaen. Aiheen käsittelyn tulee olla potilaslähtöistä. Toimiva tapa voisi olla keskustelu, jossa pyritään ymmärtämään hengellisyyden merkityksiä sairastuneelle. Aihe kaipaa kuitenkin lisää tutkimusta.

Asiasanat: psykoosit, hengellisyys, uskonto, hyvinvointi, kokemukset, hoitotyö

Hietala, Aura. ”God does not need small talk.” The meanings of spirituality, its influences on well-being and spiritual issues in nursing. Experiences of people with psychotic illness. 153 p., 6 appendices. Language: Finnish. Helsinki: Autumn 2015. Diaconia University of Applied sciences. Degree Program in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse

The purpose of this thesis was to describe the meanings of spirituality for people who have experienced psychosis. Experiences of the influences of spirituality on well-being and experiences and hopes of nursing staff addressing spiritual issues in care were also studied. The aim of this study was to bring out and understand the perspectives of people with psychotic disorders. Another aim was to provide information about the meanings of spirituality in order to advance good nursing. The participants defined spirituality themselves. For most of them it meant Christian faith.

The material of this qualitative study was collected through semi-structured interviews and written narratives. The participants were recruited from the Evangelical-Lutheran Parish of Malmi, Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry (Espoo Mental Health Association) and Tukinet, which is a support service center on the Internet. The material of the study consists of 5 interviews and 8 written narratives which were analyzed through qualitative content analysis.

The meanings of spirituality varied between the participants. For most of them it meant an important and essential part of life. Spirituality meant possibilities for a meaningful, protected, understandable, but also sometimes distressing existence. Positive meanings of spirituality were described more.

The participants experienced that spirituality influenced their well-being both positively and negatively. The factors influencing the well-being were becoming a believer, beliefs, the supernatural world, spiritual activities, spiritual relationships and restricting the amount of spirituality. On the whole positive influences on well-being were described more often.

The participants had positive, negative and neutral experiences of nurses addressing spiritual issues in care. The participants’ hopes for the nurse’s actions included safe boundaries of the encounter, a trust-building approach to the patient, and showing that spirituality can be discussed. They also hoped that nurses use communication that builds up understanding about the spirituality, and that they support the patient.

Based on the results of the study, some people who have experienced psychosis consider spirituality an important part of their lives and a well-being influencing factor. Some of them hope that the nurse addresses spirituality in care. It seems that the nurse can address a psychotic patient’s spirituality either in supporting or burdening ways. Addressing spirituality in care should be patient-centered. Trying to find out the meanings of spirituality for the patient could be a workable practice. Further research on the topic is still needed.

Keywords: psychotic disorders, spirituality, religion, well-being, patient experiences, nursing