Sairaanhoitajien kokemuksia mielenterveyden häiriöistä kärsivien hematologisten potilaiden kohtaamisesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata sairaanhoitajien kokemuksia sellaisten hematologisten potilaiden kohtaamisesta, joilla on joku aiempi mielenterveyden häiriö tai häiriöitä. Tarkoituksena oli myös kuvata mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden hengellisyyden vaikutusta kohtaamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda ilmi mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden kohtaamiseen liittyviä haasteita ja kehittämiskohtia sairaanhoitajien näkökulmasta.

Syöpädiagnoosi on aina suuri kriisi. Akuutti leukemia on syöpä, jonka hoidon aloittamista ei voi viivytellä. Jos sairastuneella on ennalta olemassa ollut mielenterveyden häiriö tai häiriöitä, vaikeuttaa se uudessa elämäntilanteessa selviämistä entisestään. Sairaanhoitajilla on tärkeä rooli näiden potilaiden tukemisessa hoitoprosessin aikana. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden kohtaaminen herättää sairaanhoitajissa erilaisia tunteita, ja heillä on oltava käytössään erilaisia keinoja näiden potilaiden kohtaamiseen.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Opinnäytetyötä varten haastateltiin teemahaastattelun keinoin kuutta hematologisella vuodeosastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Litteroidut haastattelut analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen.

Sairaanhoitajat pitivät mielenterveyden häiriöistä kärsivien hematologisten potilaiden kohtaamista vaikeana. Sairaanhoitajat kokivat valmiutensa näiden potilaiden kohtaamiseen pääosin hyviksi, mutta samanaikaisesti he kokivat tarvitsevansa asiasta lisää koulutusta. Kohtaamisen keinot oli opittu pääasiassa käytännön työelämässä. Erityisesti työnohjaus nousi esiin yhtenä kehittämiskohtana. Sairaanhoitajat kokivat, etteivät mielenterveyden häiriöistä kärsivät potilaat tuo hengellisyyttään esille enempää kuin muut potilaat. Potilaiden hengellisyyden kohtaaminen tuntui sairaanhoitajista pääosin luontevalta.

Sairaanhoitajien käsitykset mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden piirteistä olivat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Sairaanhoitajat pitivät valmiuksiaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden kohtaamiseen hyvinä, mutta samalla kohtaaminen koettiin vaikeana ja kuormittavana. Hoitajat siis kykenevät hyvään ja ammatilliseen kohtaamiseen, mutta se kuluttaa samalla heitä ja heidän voimavarojaan. Asiasanat: leukemia, mielenterveyshäiriöt, hengellisyys, kohtaaminen, hoitotyö

The purpose of this thesis was to examine and describe nurses’ experiences of caring for hematology patients with preexisting mental disorders. Another purpose was to describe how these patients’ expressions of spirituality affect the encounter between the nurse and the patient. The objective of the thesis was to bring forth possible challenges and points for developing in these encounters from the nurses’ perspective.

Cancer diagnosis is always a major crisis. Treatment for acute leukemia has to be started immediately after the diagnosis. The patient’s possible preexisting mental disorder may further hinder adjusting to the new life situation. The nurse’s role in supporting these patients throughout their care process is important. Encountering patients with preexisting mental disorders may awaken different feelings in the nurse, and they must possess different methods of caring for these patients.

This thesis uses qualitative research as its research method. Six nurses working at a hematology ward were interviewed using semi-structured interview. The interviews were analyzed according to theme and type.

The nurses found caring for hematology patients with preexisting mental disorders difficult. Nurses thought they were generally well-prepared to care for these patients, but they also felt they needed more training. Nurses had learned their means of caring for these patients mainly through practice. Clinical supervision arose as the main point for developing. They also felt nursing education needed to be developed. The nurses’ experience was that mentally ill patients don’t express their spirituality more than other patients. Encountering the patients’ spirituality felt natural for the nurses.

Nurses’ perceptions of the characteristics of mentally ill patients correlated with previous research. Nurses thought they were well-prepared to care for patients with preexisting mental disorders, but simultaneously they experienced it to be difficult and draining. Nurses were able to deliver quality care for these patients, but at the same time it was exhausting them.