SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYMÄN HYVÄT KÄYTÄNTEET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

Abstract

Lehtovirta, Eero ja Vapaavuori, Pauliina. Syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukirymän hyvät käytänteet ja niiden kehittäminen. Helsinki, syksy 2015 55 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjlema, sosionomi AMK. Opinnnäytetyön aiheena oli syömishäiriötä sairastavien läheisten vertaistukiryhmän hyvät käytänteet ja niiden kehittäminen. Tavoitteena oli kehittää Vaasan seudun syömishäiriötä sairastavien vertaistukiryhmän sisältöä sekä kannustaa ryhmäläisiä sisällön suunnitteluun. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa ryhmän hyvistä toimintamalleista ja hyödyntää niitä muussa vastaavassa toiminnassa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyillä sekä strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Lomakekyselyyn vastasi seitsemän ryhmän nykyistä ja entistä jäsentä ja puhelinhaastattelu tehtiin neljälle ryhmän jäsenelle. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tekstin lähiluennalla. Kaikki lomakekyselyyn ja haastatteluun vastanneet pitivät ryhmän tarjoamaa vertaistukea korvaamattoman tärkeänä. Ryhmän keskeisimmäksi tavoitteeksi nousi kokemusten jakaminen ihmisten kanssa, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Moni vastaajista koki saaneensa ryhmästä uutta tietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta sekä hyviä neuvoja arkeen syömishäiriötä sairastavan kanssa. Suurin osa vastanneista toivoi vertaistuen ulottuvan myös ryhmän ulkopuolelle. Myös asiantuntijoiden vierailuja ja luentoja pidettiin tarpeellisina. Ryhmänohjaajalta toivottiin positiivista ja kannustavaa asennetta sekä sitä, että ohjaaja on itsekin vertainen, eli läheisen syömishäiriön kokenut. Ongelmaksi nousi tiedon puute vertaistukiryhmien olemassaolosta sekä vastaavanlaisten ryhmien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Vastaajat pitivät tärkeänä, että tietoa ryhmästä saataisiin jo läheisen sairastumisen alkuvaiheessa hoitavilta tahoilta. Läheisten tuki on jäänyt liian vähälle huomiolle. Vertaistukitoimintaa järjestävät pääsääntöisesti järjestöt sekä vapaaehtoistyöntekijät. Ideaalitilanteessa myös sairaalat ja muut hoitavat tahot järjestäisivät vertaistoimintaa. Avainsanat: Syömishäiriöt, vertaistuki, vertaisryhmät, läheiset, kvalitatiivinen tutkimus, lomakekysely,teemahaastattelut

Lehtovirta Eero and Vapaavuori Pauliina. Good practices and their development for a peer support group for families and friends of people suffering from eating disorders Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2015. 55 p, 3 appendices The Diaconia University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services: Bachelor of Social Services and the Vaasa University of Applied Sciences Degree Pro-gramme in Social Services: Bachelor of Social Services This aim of this thesis was focused on the peer support groups developed for the families and friends of people suffering from eating disorders, what good practices can be identified and how they could be further improved. The objec-tive was to develop the content of the peer support group in Vaasa region and encourage the members to be part of the planning process. The aim was also to gather information on good practices and utilize them in similar context in the future. The study was conducted using qualitative methods. The research material was collected through questionnaires and structured phone interviews. Seven cur-rent and former members of the peer support group responded through ques-tionnaires while phone interviews were conducted for four members of the group. After transcription of the material, thematic and content analysis was used to draw conclusions from the data. All of the respondents saw the peer support group as irreplaceably important. The main objective for all of the respondents was the importance of being able to share experiences with people of similar circumstances. Many of the re-spondents felt that they received new information about eating disorders and their treatment. Practical guidance on how to support a person suffering from an eating disorder was also deemed valuable. Most of the respondents expressed the need for the support to extend outside the group. The knowledge and pres-ence of experts on eating disorders to the group was seen important and valua-ble. The respondents expressed the need for the support group coordinator to have personal experience in the illness and a positive and encouraging attitude on the role was seen necessary. Keywords: Eating disorders, peer support, family members, a qualitative study, questionnaire, theme interview.