Palokan nuorisotilan viihtyvyyden kehittäminen nuoria osallistamalla
Junttila, Minna (2015)
Junttila, Minna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102115562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102115562
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Junttila Minna. Palokan nuorisotilan viihtyvyyden kehittäminen nuoria osallistamalla. Pieksämäki, syksy 2015, 69 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön päätavoitteina olivat nuorten osallistuminen ja nuorisotilan viihtyvyyden parantaminen. Tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa nuorisotilan porraskäytävään taideteokset taidekilpailun avulla. Opinnäytetyö sai alkunsa kaupungin nuorisotyöntekijöiden ideasta kehittää nuorisotilaa yhdessä nuorten kanssa. Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla oli perustettu tätä varten tilatyöryhmä. Opinnäytetyöni aiheen valintaan vaikuttivat myös Nuorkkarin nuoret. Työntekijät kokivat, että olisi hyvä yrittää saada tilalle uusia kävijöitä, mutta myös aktivoida sekä osallistaa nykyisiä kävijöitä. Taidekilpailuun sisältyi kolme toiminnallista iltaa (esittely, äänestys, tulosten julkistaminen). Koko prosessiin sisältyi lisäksi nuorisovaltuuston huippukokous, maalauspäivä ja julkistamisjuhlat. Taidekilpailuun osallistui kolme nuorta ja kaksi heistä maalasi taideteokset. Äänestykseen osallistui kymmeniä nuoria ja arviointiin 28 nuorta ja viisi työelämän edustajaa.
Kehitetyn toimintamallin avulla haluttiin tarjota nuorille vaikuttamismahdollisuuksia, osallisuuden kokemuksia, vastuuta sekä kokonaisvaltaista tukea hyvinvoinnissa. Pyrittiin nuorten aktivoitumiseen ja hyväksyvään ilmapiiriin.
Nuorkkarin nuoret olivat tottuneet enemmän oleskeluun kuin sitoutuvaan toimijuuteen. Tavoitteet olisivat toteutuneet paremmin, jos olisi saatu innostettua uusia ja vanhoja nuoria enemmän mukaan toteuttamaan hanketta. Toimintamallin avulla nuoret olivat joka tapauksessa toteuttamassa kehittämishanketta alusta loppuun ja saivat osallisuuden kokemuksia vaikuttaessaan Nuorkkarin viihtyvyyden kehittämiseen. Palokan nuorisotilan viihtyvyys parani porraskäytävän pohjamaalauksella ja nuorten tekemillä taideteoksilla. Työelämän edustajat ja nuoret arvioivat kehittämishanketta hyvin myönteisesti. Toiminnalla luotiin Nuorkkarille parempaa yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä. Aktiivisimmat osallistujat saivat vastuuta, kokemusta ja myönteistä palautetta sekä näyttivät hyvää esimerkkiä muille. Nuorisotilalla olisi hyvä jatkaa osallisuuskasvatusta vastaisuudessakin. Toimintamallia voidaan siirtää, hyödyntää ja soveltaa työelämässä.
Asiasanat: nuoruus, osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen, osallistaminen, yhteisöllisyys, nuorisotilat.
Junttila Minna. Palokan nuorisotilan viihtyvyyden kehittäminen nuoria osallistamalla. Pieksämäki, syksy 2015, 69 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön päätavoitteina olivat nuorten osallistuminen ja nuorisotilan viihtyvyyden parantaminen. Tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa nuorisotilan porraskäytävään taideteokset taidekilpailun avulla. Opinnäytetyö sai alkunsa kaupungin nuorisotyöntekijöiden ideasta kehittää nuorisotilaa yhdessä nuorten kanssa. Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla oli perustettu tätä varten tilatyöryhmä. Opinnäytetyöni aiheen valintaan vaikuttivat myös Nuorkkarin nuoret. Työntekijät kokivat, että olisi hyvä yrittää saada tilalle uusia kävijöitä, mutta myös aktivoida sekä osallistaa nykyisiä kävijöitä. Taidekilpailuun sisältyi kolme toiminnallista iltaa (esittely, äänestys, tulosten julkistaminen). Koko prosessiin sisältyi lisäksi nuorisovaltuuston huippukokous, maalauspäivä ja julkistamisjuhlat. Taidekilpailuun osallistui kolme nuorta ja kaksi heistä maalasi taideteokset. Äänestykseen osallistui kymmeniä nuoria ja arviointiin 28 nuorta ja viisi työelämän edustajaa.
Kehitetyn toimintamallin avulla haluttiin tarjota nuorille vaikuttamismahdollisuuksia, osallisuuden kokemuksia, vastuuta sekä kokonaisvaltaista tukea hyvinvoinnissa. Pyrittiin nuorten aktivoitumiseen ja hyväksyvään ilmapiiriin.
Nuorkkarin nuoret olivat tottuneet enemmän oleskeluun kuin sitoutuvaan toimijuuteen. Tavoitteet olisivat toteutuneet paremmin, jos olisi saatu innostettua uusia ja vanhoja nuoria enemmän mukaan toteuttamaan hanketta. Toimintamallin avulla nuoret olivat joka tapauksessa toteuttamassa kehittämishanketta alusta loppuun ja saivat osallisuuden kokemuksia vaikuttaessaan Nuorkkarin viihtyvyyden kehittämiseen. Palokan nuorisotilan viihtyvyys parani porraskäytävän pohjamaalauksella ja nuorten tekemillä taideteoksilla. Työelämän edustajat ja nuoret arvioivat kehittämishanketta hyvin myönteisesti. Toiminnalla luotiin Nuorkkarille parempaa yhteishenkeä ja tekemisen meininkiä. Aktiivisimmat osallistujat saivat vastuuta, kokemusta ja myönteistä palautetta sekä näyttivät hyvää esimerkkiä muille. Nuorisotilalla olisi hyvä jatkaa osallisuuskasvatusta vastaisuudessakin. Toimintamallia voidaan siirtää, hyödyntää ja soveltaa työelämässä.
Asiasanat: nuoruus, osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen, osallistaminen, yhteisöllisyys, nuorisotilat.