SUKUPOLVIEN KOHTAAMISIA JA TOIMIJOIDEN KUMPPANUUTTA PASILAN ASUKASTALOLLA

Abstract

TIIVISTELMÄ

Pulli, Eeva. Sukupolvien kohtaamisia ja toimijoiden kumppanuutta Pasilan asukastalolla. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2015, 68s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan ylempi koulutusohjelma. Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).

Pasilan asukastalolla Helsingissä toimivat Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö sekä Kalliolan Nuoret ry kumppanuussopimuksella Helsingin kaupungin leikkipuisto Lehdokin kanssa. Työelämälähtöisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella Pasilan asukastalolla eri sukupolvien kohtaamista ja toimijoiden kumppanuutta laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Työni tarkoituksena oli nostaa esille Itä-Pasilan alueen asukkaiden ja asukastalolla työskentelevien ihmisten näkemyksiä asukastalon merkityksestä. Teoreettinen viitekehykseni käsitteli tilaa ja paikkaa, kohtaamista, kumppanuutta, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä sekä asukastaloa kansalaistoimintana kulttuurisessa kontekstissa. Aineistoni keräsin haastattelemalla seitsemää Pasilan asukastalon vakituista kävijää, eli alueen asukasta, sekä tekemällä kyselyn kaikille seitsemälle vakituisesti asukastalolla työskentelevälle ammattilaiselle. Haastattelemistani asukkaista kolme oli pääasiassa mukana asukastalotoiminnassa, kaksi leikkipuiston toiminnoissa ja kaksi nuorisotyössä. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista kaksi työskenteli virallisesti asukastalotyössä, kaksi nuorisotyössä ja kolme leikkipuistossa. Aineistoni keräsin huhti- ja toukokuussa v.2015. Käsittelin aineistoni teoriaohjaavasti teemoittelemalla ja aineiston analyysilla. Pyrin luomaan kokonaiskuvan aiheestani ihmisten omien kokemuksien ja teorian vuo-ropuhelulla. Näin muodostin johtopäätökset tarkastelemalla fenomenologisesti käsillä olevaa ilmiötä.

Tutkimuskysymykseni olivat: Kuinka nuorisotyön, leikkipuiston sekä asukastalon kävijät kohtaavat asukastalolla? Miten leikkipuiston, nuorisotyön ja asukastalon kumppanuus näkyy yhteisessä tilassa ja toiminnassa? Kysymykset olivat tavallaan erillisiä, mutta pian tulosten tarkastelun aikana huomasin, että ne olivat hyvin tiiviissä, vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa. Kokonaisvaltainen kohtaaminen edellytti toimijoiden kumppanuutta ja samalla leikkipuiston, nuorisotyön sekä asukastalon kumppanuus näkyi yhteisessä tilassa ja toiminnassa kun asukkaat kohtasivat toisensa.

Muihin ihmisiin tutustuminen kohtaamisten kautta oli kaikkia haastattelemiani yhdistävä merkitykselliseksi koettu asia. Toinen tärkeä kohtaamisen mahdollistumiseen ja onnistumiseen koettu tekijä oli vapaaehtoisuus. Toimijoiden kumppanuutta pidettiin hyvänä ja eri tahoja tukevana osana toimintaa, mutta kumppanuus olisi sujunut entistä paremmin, jos eri tahojen viestintätavoista olisi sovittu yhdessä tarkasti. Keskeiset tulokset asukastalon merkityksestä kokosin Asukastalokuvaan, jonka seitsemän tärkeintä, elementtiä olivat: matalan kynnyksen paikka, ihmiset, kohtaaminen, yhteisö ja yhteisöllisyys, kumppanuus, vapaaehtoisuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Näistä aineksista syntyi kotoisa, avoin, suvaitsevainen kohtaamispaikka kaikille ihmisille.

Avainsanat: Asukastilat, nuorisotyö, leikkipuistot, kohtaaminen, yhteistyö, yhteisöllisyys, kumppanuus, laadullinen tutkimus, kansalaistoiminta

ABSTRACT

Pulli, Eeva. Encounters between generations and operators partnership in the Pasila community house. Diak South, Helsinki, autumn 2015, 68 p., 3 attachments. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Intoxicants and Social Exclusion. Degree: Master of Social Services.

Kalliola Settlements civic and voluntary activities as well as Kalliola Youth Association in partnership with city of Helsinki’s public playground Lehdokki all operated in the Pasila community house. The goal of my thesis was to examine the encounters between generations and partnership between operators in the Pasila community house using qualitative research methods. The intent of my work was to raise the views of the residents of eastern Pasila as well as people working in the community house about the meaning of the community house. My theoretical frame processed space and place, encounters, partnership, community and communality as well as community house as civic action in a cultural context.

I gathered my material in april and may in 2015. I interviewed seven regular visitors at the community house, all of whom live in the area, and by doing questionnaire for seven professionals who work in the community house. Three of the people I interviewed were mainly actively involved in the community house, two in the playground and two in the youth work. Of the professionals that answered my questionnaire, two worked in the resident house, two in youth work and three in the playground. The analytical method of this study was directive by theory analysis. With the dialog of the theory and the material I examined my themes phenomenologically.

My research questions were: How do the operators in youth work, playground and community house interact and encounter in the community house? And how does the partnership between the playground, youth work and resident house show in the common space and in actions. The questions were kind of separate, but as I examined the result I soon discovered that they were very closely and mutually related. Comprehensive encounter stipulated partnership, and at the same time partnership between the playground, the youth work and the community house was seen in common space and actions when residents met each other.

Getting to know other people was considered important and a common link between all the people I interviewed. Other important factor in allowing successful encounters was volunteering. Partnership was considered good and supporting part of the activities, but partnership would work even better if rules in detail about communication had been decided together. There is also a lot to develop in the partnership between different organizations and administrations. The essential results I gathered in the community house- picture with seven main elements: A place of low threshold, people, encounter, community, partnership voluntary and transparency. Out of these ingredients came a cosy, open, tolerant meeting place for everybody.

Key words: sense of community, youth work, community house, public playground, partnership, co-operation, encounter, community, qualitative research, civic activities