Keisarinna Elisabeth Petrovnan muistokilpi : Maalatun puuesineen konservointi
Lehtinen, Irja (2015)
Lehtinen, Irja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112517806
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli konservoida puusta veistetty, maalattu ja lyöntimetallilla kullattu muistokilpi sekä tutkia esineen käytön ja materiaalien historiaa. Muistokilpi on Lahden historiallisen museon Viipurin museon kokoelmaan kuuluva esine. Tyyliltään se edustaa rokokoota ja on todennäköisesti kuulunut Viipurin maaseurakunnan kirkkoon vuonna 1753 hankittujen urkujen fasadiin. Kilvessä on latinankielinen, Venäjän keisarinna Elisabeth Petrovnaa ylistävä teksti.
Muistokilpi on veistetty lehmuksesta ja se on maalattu kirkkain värein sekä osittain kullattu lyöntimetallilla. Taustapuolella on puusta tehty tuki pylvääseen kiinnittämistä varten. Kilpi oli kauttaaltaan pinttyneen lian ja pölyn peitossa ja maalipinta paikoin vaurioitunut tai kokonaan irronnut. Lyöntimetalli on lähes kokonaan hapettunut tummanvihreäksi tai irronnut paljastaen pohjusteen. Puumateriaali on paikoin haljennut ja siitä puuttuu osia.
Esineelle tehtyä konservointisuunnitelmaa havainnollistetaan valokuvin ja piirroksin. Teoriaosuudessa on selvitetty esineen taustatietoja sekä tutkittu maalattujen puuesineiden puhdistukseen ja maalinkiinnitykseen sekä kultaukseen ja lyöntimetalleihin liittyvää tietoa. Tutkimuksia tehtiin pääasiassa ennen konservointia ja joitakin myös sen jälkeen. Maalipinnan sideaine on todennäköisesti eläinliima, mitä pyrittiin todistamaan maalinäytteistä osoitusreaktion ja värjäyskokeen avulla. Maalin sisältämiä pigmenttejä sekä kullattuja pintoja tutkittiin röntgenfluoresenssianalyysin avulla ja niistä saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina. Pigmentit ovat todennäköisesti sinooperinpunaista, pariisinsinistä ja liitua sekä jotakin hiileen perustuvaa mustaa pigmenttiä, kuten hiilimusta tai luumusta. Lyöntimetalli on sekoitus kuparia ja sinkkiä tai tinaa.
Muistokilpi puhdistettiin pieni alue kerrallaan pumpulipuikkoa käyttäen. Taustapuoli puhdistettiin Mini Risk -pesuaineliuoksella veteen sekoitettuna. Etupuolen maalipinnoista osa kiinnitettiin ensin sampiliimalla, jonka jälkeen muut maalipinnat sekä lyöntimetallilla käsitellyt kohdat puhdistettiin geelillä, jossa oli 2 % triammoniumsitraattia, vettä ja metyylihydroksyylietyyliselluloosaa (Tylose). Pinta huuhdeltiin veden ja etanolin seoksella (2:1). Osassa kullatuista kohdista oli liitupohjuste näkyvissä, nämä puhdistettiin vielä isopropanolia, ammoniakkia ja vettä (50 % - 25 % - 25 %) sisältävällä seoksella ja huuhdeltiin etanolilla.
Muistokilpi on veistetty lehmuksesta ja se on maalattu kirkkain värein sekä osittain kullattu lyöntimetallilla. Taustapuolella on puusta tehty tuki pylvääseen kiinnittämistä varten. Kilpi oli kauttaaltaan pinttyneen lian ja pölyn peitossa ja maalipinta paikoin vaurioitunut tai kokonaan irronnut. Lyöntimetalli on lähes kokonaan hapettunut tummanvihreäksi tai irronnut paljastaen pohjusteen. Puumateriaali on paikoin haljennut ja siitä puuttuu osia.
Esineelle tehtyä konservointisuunnitelmaa havainnollistetaan valokuvin ja piirroksin. Teoriaosuudessa on selvitetty esineen taustatietoja sekä tutkittu maalattujen puuesineiden puhdistukseen ja maalinkiinnitykseen sekä kultaukseen ja lyöntimetalleihin liittyvää tietoa. Tutkimuksia tehtiin pääasiassa ennen konservointia ja joitakin myös sen jälkeen. Maalipinnan sideaine on todennäköisesti eläinliima, mitä pyrittiin todistamaan maalinäytteistä osoitusreaktion ja värjäyskokeen avulla. Maalin sisältämiä pigmenttejä sekä kullattuja pintoja tutkittiin röntgenfluoresenssianalyysin avulla ja niistä saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina. Pigmentit ovat todennäköisesti sinooperinpunaista, pariisinsinistä ja liitua sekä jotakin hiileen perustuvaa mustaa pigmenttiä, kuten hiilimusta tai luumusta. Lyöntimetalli on sekoitus kuparia ja sinkkiä tai tinaa.
Muistokilpi puhdistettiin pieni alue kerrallaan pumpulipuikkoa käyttäen. Taustapuoli puhdistettiin Mini Risk -pesuaineliuoksella veteen sekoitettuna. Etupuolen maalipinnoista osa kiinnitettiin ensin sampiliimalla, jonka jälkeen muut maalipinnat sekä lyöntimetallilla käsitellyt kohdat puhdistettiin geelillä, jossa oli 2 % triammoniumsitraattia, vettä ja metyylihydroksyylietyyliselluloosaa (Tylose). Pinta huuhdeltiin veden ja etanolin seoksella (2:1). Osassa kullatuista kohdista oli liitupohjuste näkyvissä, nämä puhdistettiin vielä isopropanolia, ammoniakkia ja vettä (50 % - 25 % - 25 %) sisältävällä seoksella ja huuhdeltiin etanolilla.