HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA TYÖAIKA-AUTONOMIAN KÄYTTÖÖNOTOSTA KARHULAN SAIRAALASSA

Abstract

Opinnäytetyömme tehtiin kyselytutkimuksena Karhulan sairaalalle. Karhulan sairaala on terveyskeskussairaala, jossa on viisi vuodeosastoa. Jokaisella osastolla on kokeiltu työaika-autonomiaa, mutta vain kahdella se on jäänyt käyttöön. Muut osastot palasivat perinteiseen työaikajärjestelmään kokeilun jälkeen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hoitotyöntekijöiden mielipiteitä työaika-autonomiasta sekä perinteisestä työvuorosuunnittelusta. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla ja se lähetettiin Karhulan sairaalan hoitotyöntekijöille sähköisessä muodossa. Aikaa vastaamiseen oli noin viikko. Kysely lähetettiin 83 vakituisessa työsuhteessa olevalle tai pitkäaikaista sijaisuutta tekevälle hoitotyöntekijälle. Vastauksia kyselyyn saatiin 51.

Tulosten mukaan molemmilla työaikajärjestelmillä oli kannattajansa. Autonomiaa käyttävät olivat enimmäkseen tyytyväisiä siihen, mutta osasta oli helpompaa, että joku muu jakaa heidän vuoronsa. Näilläkin osastoilla olisi kuitenkin halukkuutta kokeilla autonomiaa. Oli myös melko selkeitä mielipiteitä, miksi työaika-autonomia ei ollut kaikilla osastoilla toiminut. Pelisäännöt oli luotu lähes kaikkien ollessa mukana, mutta niistä ei ollut pidetty tarpeeksi hyvin kiinni. Joka osastolla oli kuitenkin valittu henkilö, joka valvoi sääntöjen noudattamista. Osa vastaajista olisi myös toivonut lisää perehdytystä, ja varsinkin siihen, miten vuorot suunnitellaan lakien mukaisesti. Osan mielestä autonomiakokeilu oli kestänyt liian vähän aikaa, jotta se olisi alkanut toimimaan oikein. Työvuorosuunnittelulla myös koettiin olevan vaikutusta työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, eikä omien vuorojen suunnittelua koettu liian vaikeaksi. Työaika-autonomiassa myös koettiin helpommaksi sovittaa työ ja muu elämä yhteen.

The thesis was executed as a query for the hospital of Karhula. The hospital of Karhula is a health care center with five wards. In each ward they have had a work time autonomy trial over the years but only two of the wards chose to use it as their work time system. The rest of the wards returned to their old way of planning the shifts.

The thesis was a survey of nursing staff’s experiences of traditional work time planning and experiences during the work time autonomy trial. The survey was built with Webropol and sent to the staff via e-mail. They had a bit over a week to answer it. The survey was sent to 83 staff members working in a permanent position and in long term substitutions. 51 out of 83 reacted to our survey.

According to the results both of the work time systems had their line of support. Those under the work time autonomy were pleased with the way things were. Some staff members preferred it when someone else planned their shifts for them. The wards still using the traditional way of planning were eager to give work time autonomy another try. The results gave us a clear view of why the work time autonomy did not work in certain wards. Ground rules were created with most of the staff around but people did not stick to them. Some results showed that the staff would appreciate more introduction on how to plan their shifts correctly when it came to the law. Some thought that the period of time used for the trial was not long enough for people to settle into the autonomy. Work time autonomy had a positive impact on their well-being at work and combining work with social life and hobbies. The nursing staff did not find the planning of the shifts stressful.