OIVA-keskuksen työntekijöiden kriittisten osaamisalueiden osaamiskartoitus

Abstract

Kuntien pääoma on pitkälti aineetonta, ihmisiin sidottua osaamista ja prosesseja. Muuttuvassa toimintaympäristössä myös tarvittava osaaminen muuttuu. Osaamisen johtamisen keinoja tarvitaan turvaamaan organisaatiossa tänään ja tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Kuntia onkin kannustettu suunnitelmalliseen osaamisen johtamiseen. Jyväskylän kaupungissa on kehitetty ennakoivan ja osaamislähtöisen henkilöstösuunnittelun käytäntöjä. Opinnäytetyössä hyödynnettiinkin uutta osaamisen kehittämisen toimintamallia. Kohdeorganisaatio on OIVA-keskus, johon ovat keskitetty kaupungin vanhuspalveluiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät neuvontapalvelut, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Työssä luodaan alku OIVA-keskuksen suunnitelmalliselle osaamisen kehittämiselle.

Työn tarkoituksena oli tunnistaa OIVA-keskuksessa olemassa olevaa osaamista ja sen kehittämistarpeita. Ensin määriteltiin perustehtävän edellyttämät ensisijaisesti kehitettävät eli kriittiset osaamiset, jotka koskettivat koko henkilöstöä. Työvaiheen tuotoksena syntyneen osaamiskartan pohjalta rakennettiin osaamiskartoitus, jolla arvioitiin yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, ICT- ja dokumentointiosaamista sekä tämän päivän työelämätaitoja. Osaamiskartoitus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä.

Tutkimuksella saatiin vastaus ongelmaan ”Minkälaiseksi OIVA-keskuksen henkilöstö arvioi osaamisensa sen kriittisillä osaamisalueilla?” Osaaminen eri alueilla arvioitiin keskimääräisesti hyväksi, asiakaspalvelutaidot hallittiin parhaiten. Kehittämisen kohteitakin, kuten asiakirjatekstien tuottaminen, oli tunnistettavissa. Kyselyn tuloksista onkin hyötyä kehittämissuunnitelmia laadittaessa. Jatkona tutkimukselle voi suositella tuloksien purkamista esimerkiksi ryhmäkehityskeskusteluissa. Kartoituksesta saataisiin paras hyöty kun osattaisiin vastata myös kysymykseen ”miksi”.

Määrällisen tutkimuksen menetelmät eivät sopineet kaikilta osin tähän tehtävään ja siksi tutkimusta ei voi pitää täysin luotettavana. Opinnäytetyö vastaa kuitenkin hyvin työn tarkoitukseen, joten sitä voidaan pitää onnistuneena.

The capital of the municipals consists mostly of immaterial processes and the knowledge of the employees. In the changing operational environment, the nature of the knowledge needs to change. The tools of knowledge management are needed to ensure the necessary skills of the organization today and in the future. Municipals are encouraged to have plans to manage their knowledge. The city of Jyväskylä has developed practices for proactive and competence based human resource planning. In this thesis, the new approach to knowledge development was utilized. This thesis concentrates on the OIVA-centre, which includes health and welfare consulting for the seniors, care management and assessment of service needs. This thesis is meant to be a good start for a systematic development of knowledge in the OIVA- centre.

The aim of the thesis was to recognise the existing level of knowledge and the needs to improve knowledge in the OIVA-centre. The first task was to define critical tasks that were related to the entire personnel. As a result of that task, a survey of the know-how was generated to evaluate cooperation, interaction, ICT, documentation and the everyday professional skills. The survey of the know-how was carried out as a quantitative research and the data was collected by using a Webropol enquiry.

The research data gave an answer to the question, “How are the personnel of the OIVA-centre evaluating their level of knowledge in their critical tasks?” Overall, the average level of knowledge was estimated to be good, customer services were mastered best. Some aspects of knowledge that could be developed, for example, documentation, were also identified in the survey. The results of the survey are useful when generating the development plans. As a further development, group discussions can be recommended. The full benefit of the survey could be achieved if one could also answer the question “Why?”

The methods of the quantitative research were not completely convenient for this thesis and therefore it cannot be considered to be a reliable research. However, the study meets the requirements of this thesis and therefore it can be seen as a success.