Aistit muistelun tukena - ikääntyneiden kokemuksia muistelutyöstä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistaa muistelutyöhön rohkaisevaa aistimateriaalia, toteuttaa kolmesti kokoontunut muisteluryhmä Hoivakoti Wilhelmiinassa sekä kuvata ikääntyneiden kokemuksia muistelutyön merkityksistä. Tavoitteenamme on ollut tuottaa uusia näkökulmia ohjattuun muistelutyöhön.

Opinnäytetyö on toiminnallinen ja siinä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Prosessin ensimmäinen vaihe oli valmistaa muisteluun rohkaisevaa aistimateriaalia. Aistimateriaali pitää sisällään itse kuvaamamme muistelukortit sekä kokoamamme tunnustelupussit ja tuoksupurkit sisältöineen. Materiaaleja hyödynnettiin Hoivakoti Wilhelmiinaan toteutetussa muisteluryhmässä, johon osallistui kolme asukasta. Aineisto kerättiin muisteluryhmässä teema-haastattelua käyttäen.

Keskeisiä aineistosta nousseita teemoja ovat muistojen jakaminen, yksin muistelu, hyvien ja huonojen muistojen kierre sekä muistojen herättämät tunteet. Muistoille kaivataan tuttua kuulijaa. Osallistujat muistelevat iltaisin unta odotellessa ja kohtaavat toisinaan vaikeita tunteita liittyen muistoihinsa. Joidenkin tunteiden läpikäymiseen ikääntynyt saattaa tarvita kanssakulkijaa. Onnelliset muistot tulevat mieleen silloin, kun on hyvä olla. Osallistujilla on erilaisia tapoja suhtautua henkilökohtaisiin muistoihinsa, esimerkiksi unohtaminen on joidenkin muistojen kohdalla lohdullista.

Jatkoselvitysaiheina kiinnostuimme muisteluun liittyvistä vaikeista tunteista, kuinka ikääntyneet käsittelevät niitä, muistelun suhteesta kehityspsykologisiin teorioihin ja siitä, kuinka ikääntyneet kokevat muistelun voimavarojen tuojana. Tämä työ on johdatellut meidät myös pohtimaan viriketoimintaa ja sen roolia vanhustyössä.

The purpose of this functional thesis was to produce sensory material to be used in reminiscence, organize a group that gathered three times in Hoivakoti Wilhelmiina, a private nursing home, and describe the elderly’s experiences of reminiscene. The aim was to find new perspectives to goal orientatied reminiscene groups.

The first stage of this thesis was to produce the material to be used in the groups. The material consists of pictures, canned scents and collected tactile material. Three residents participated in the group. The data was collected by theme interviews during the interaction.

The main themes of the results were sharing and keeping memories, the effects of positive and negative memories and evoked feelings. The participants expressed, that the listener needed to be familiar. For the participants, it was common to reminisce at night, while waiting to fall asleep. Some memories awoke difficult feelings, and the elderly might need support with them. When you feel satisfied and comfortable, it is easier to reminisce happy memories. The participants had different means to deal with personal memories. Some told, that forgetting certain memories could be comforting.

A further report would be related to difficult feelings evoked by reminiscene, means to deal with those, the connections of reminiscene and developmental psychological theories and the elderly’s perspectives on reminiscene as a personal resource. This thesis process has lead the thesis writers to contemplate the role of stimulus activity in geriatric work.