Pieni turvapaikanhakijalapsi suomen kieleen tutustumassa
Seppä, Sarita; Uotila, Maria (2015)
Seppä, Sarita
Uotila, Maria
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118675
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Joutsenon vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijalasten suomen kieleen tutustumista kielikerhotoimintamme kautta. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten kielikerho tukee turvapaikkahakijalapsia suomen kieleen tutustumisessa ja miten eri ikäisten lasten suomen kielen taito kehittyi kielikerhotoiminnassa. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten eri ikäisten lasten vuorovaikutustaidot kehittyivät kielikerhon myötä. Opinnäytetyössä kuvattiin kerhon toiminnan suunnittelu ja toteutus. Kerhon toiminta kuvattiin opiskelijoiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui turvapaikanhakuprosessista ja turvapaikkahakijaperheiden sijoittumisesta Suomeen. Tässä työssä käsiteltiin myös kielen kehitystä. Lisäksi työssä tuotiin esiin eri osatekijöiden myönteisiä vaikutuksia lapsen kielen kehitykseen. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden järjestimme Joutsenon vastaanottokeskuksessa 2014 syksyllä kahden kuukauden ajan. Kerhotoiminta järjestettiin 2-7-vuotiaille lapsille pienryhmätoimintona. Pienryhmätoiminnot toteutettiin eri ikäisille turvapaikanhakijalapsille heidän ikätasonsa mukaisesti. 2-vuotiaille, 3-5-vuotiaille ja 7-vuotiaille oli omat kerhot. Kerhojen sisältöjen toteutuksessa huomioimme lasten ikätason. Kerhojen toimintojen suunnittelu ja vetovastuu oli meillä, mutta teimme yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa. Pienryhmätoimintojen menetelminä käytimme pelejä, leikkejä, musiikkia, loruja ja luovia toimintoja.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että turvapaikanhakijalasten suomen kielen oppiminen kerhotoiminnan kautta oli hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttivat lapsen ikä, oppimistyyli, toistojen määrä ja kerhoihin osallistumisen aktiivisuus. Kerhotoiminnan myötävaikutuksesta niin lasten suomen kielen kuin ryhmässä toimimisen taidot paranivat. Opinnäytetyöstä on hyötyä turvapaikanhakijalasten kanssa työskenteleville sekä monikulttuurisuudesta ja kielen kehityksestä kiinnostuneille. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia turvapaikkahakijalasten näkökulmasta ja nostaa esiin lapsilähtöisiä toimintatapoja. Toinen jatkotutki-mus voisi liittyä vastaanottokeskusten toimintojen yhdenmukaisuuteen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui turvapaikanhakuprosessista ja turvapaikkahakijaperheiden sijoittumisesta Suomeen. Tässä työssä käsiteltiin myös kielen kehitystä. Lisäksi työssä tuotiin esiin eri osatekijöiden myönteisiä vaikutuksia lapsen kielen kehitykseen. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden järjestimme Joutsenon vastaanottokeskuksessa 2014 syksyllä kahden kuukauden ajan. Kerhotoiminta järjestettiin 2-7-vuotiaille lapsille pienryhmätoimintona. Pienryhmätoiminnot toteutettiin eri ikäisille turvapaikanhakijalapsille heidän ikätasonsa mukaisesti. 2-vuotiaille, 3-5-vuotiaille ja 7-vuotiaille oli omat kerhot. Kerhojen sisältöjen toteutuksessa huomioimme lasten ikätason. Kerhojen toimintojen suunnittelu ja vetovastuu oli meillä, mutta teimme yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa. Pienryhmätoimintojen menetelminä käytimme pelejä, leikkejä, musiikkia, loruja ja luovia toimintoja.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että turvapaikanhakijalasten suomen kielen oppiminen kerhotoiminnan kautta oli hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttivat lapsen ikä, oppimistyyli, toistojen määrä ja kerhoihin osallistumisen aktiivisuus. Kerhotoiminnan myötävaikutuksesta niin lasten suomen kielen kuin ryhmässä toimimisen taidot paranivat. Opinnäytetyöstä on hyötyä turvapaikanhakijalasten kanssa työskenteleville sekä monikulttuurisuudesta ja kielen kehityksestä kiinnostuneille. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia turvapaikkahakijalasten näkökulmasta ja nostaa esiin lapsilähtöisiä toimintatapoja. Toinen jatkotutki-mus voisi liittyä vastaanottokeskusten toimintojen yhdenmukaisuuteen.