Kokemuksia kuntouttavan työtoiminnan ohjauksesta asiakkaan näkökulmasta.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää Joensuun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia ohjauksesta. Tavoitteena oli tarkastella ohjauksen merkitystä kuntouttavassa työtoiminnassa ja saada näin tietoa ohjauksen tarpeesta ja riittävyydestä asiakkaille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokemustietoa Joensuun kaupungille kuntouttavan työtoiminnan asiakasnäkökulmasta ohjauksen ja toiminnan kehittämiseksi ja tueksi. Aihe on ajankohtainen, koska keväällä 2015 astui voimaan uusi sosiaalihuoltolaki ja suuri SOTE-uudistus on valmisteilla.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavia asiakkaita oli kymmenen ja kaikki olivat kuntouttavan työtoiminnan pajoilta ja ryhmistä. Aineiston analyysi tapahtui teemoittelun avulla.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että asiakkaat kokevat kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisella olevan hyvinvointia ja aktiivisuutta selkeästi lisääviä vaikutuksia. Kuntouttavan työtoiminnan myötä itsensä arvostaminen lisääntyi ja arkirytmi tuli säännölliseksi. Ohjauksessa vuorovaikutuksella on keskeinen asema. Ohjaus edistää asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistaa elämänhallintaa ja toimintakykyä. Asiakkaiden kokemuksissa korostuivat ohjaajien määrätietoisuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen ohjaaminen toiminnassa, myös yksilöllistä ohjausta ja aikaa kaivattiin vielä lisää. Tutkimustulokset ovat käytettävissä Joensuun kuntouttavan työtoiminnan apuna ja kehittämisessä.

The objective of this thesis was to investigate client experiences of the guidance for rehabilitative work activities provided by the city of Joensuu. The aim was to examine the significance of guidance for rehabilitative work activities and thus gain awareness of the need for and sufficiency of the guidance for clients. In this thesis, the purpose was to gather information about the client experiences of rehabilitative work activities for the city of Joensuu so that both the guidance as well as the activities could be developed and supported. The theme is highly topical, as the new Social Welfare Act came into force in the spring of 2015 and an extensive social welfare and health care reform is currently underway.

The qualitative research method was used in this thesis. The semi-structured theme interview was used as the data collection method. Ten clients were interviewed, all of them participants of rehabilitative work activity workshops and groups. Categorisation of themes was used for analysing the data.

The research findings indicate that the clients considered that the participation in rehabilitative work activities clearly influenced an increase in well-being and activity. The rehabilitative work activities also resulted in a boost in confidence and a regular daily rhythm. Interaction has a central role in the guidance. The guidance promotes the well-being and participation of the clients and strengthens their life management and functional capacity. The significance of the counsellor's assertiveness and holistic guidance of clients in the activities was emphasised in the client experiences. There is still a need for more individual guidance and more time for this. The research findings can be utilised as a help for and in the development of the rehabilitative work activities in the city of Joensuu.