Case: Tilli Toukka: Ohjaajien käsityksiä Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminnasta ja toiminnan käynnistymiseen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus. Case Tilli Toukka on tutkimus Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminnasta ja toiminnan käynnistämiseen vaikuttavista tekijöistä ohjaajien kertomana. Tapauksena on vertaisryhmämalli ja tutkimuksen kohteena Tilli Toukka -ohjaajat. Tapaustutkimus on tutkimuksen muoto, jossa tarkastellaan tutkittavana olevaa ilmiötä ja tehdään siitä johtopäätökset siinä kontekstissa, jossa ne ovat tutkimuksen tekijälle näyttäytyneet. Tutkimukseni päämääränä oli kehittämistä tukevan tutkimustiedon tuottaminen NEro-hankkeelle sekä YAMK-opinnäytteen tekeminen, jossa korostuu työelämälähtöisyys. Tilaus työlle on tullut NEro-hankkeelta.

Tässä opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen aineisto luo tutkittavalle ilmiölle yleiset kehykset, raamit, joita syvensin ja tukevoitin laadullisten aineistojen avulla. Keskeinen tutkimuksen aineisto on laadullista. Tutkimusmetodiksi valikoitui menetelmätriangulaatio, jossa tiedonhankintamenetelminä olivat kyselylomake ja avoin haastattelu. Kyselytutkimus toteutui verkkokyselynä 253 ohjaajalla (N=92). Vastausprosentiksi muodostui 36 prosenttia. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä. Avoimen haastatteluun osallistui viisi Tilli Toukka ohjaajaa Tilli Toukka -ohjaajien perusjoukosta. Kyselylomakkeen strukturoitu aineisto on analysoitu tilastollisen SPSS -ohjelman avulla. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset sekä avoimen haastattelun aineistot on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen.

Tilli Toukka -vertaisryhmä toiminta paikantuu ohjaajien käsityksissä osaksi oman työn sisältöä, joka vaatii tekijältään ammatillista osaamista. Vastaajista (N=92) vain 8 prosenttia oli valmis tekemään vapaaehtoistyötä. Vastaajista (N=92) 38 prosenttia oli valmis aloittamaan Tilli Toukka -vertaisryhmän ohjaajana. Tilli Toukka- vertaisryhmätoiminnan käynnistymisen esteet jakautuivat kolmeen pääluokkaan, jotka olivat yksilölliset, hankkeeseen sekä yhteiskunnallisiin reunaehtoihin liittyvät tekijät. Yksilölliset reunaehdot liittyivät vastaajan elämäntilanteeseen ja elämäntapaan, joissa keskeisesti nousi esille vastaajan työhön liittyvien tekijöiden vaikutukset ja työantajan suostumuksen puute. Hankkeeseen liittyvissä reunaehdoissa korostui ryhmien käynnistymiseen liittyvien käytännöntekijöiden esteet, kuten sopivan ohjaajaparin puute. Vertaisryhmämalli sai osakseen myös joitakin eriäviä näkemyksiä, joissa korostui vastaajan erilainen ammatillinen orientaatio. Strukturoidun kyselyn mukaan 52 % vastaajista koki ajan puutteen estävän ryhmätoiminnan käynnistämisen. Ryhmien käynnistymistä tuki yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa, työnantajan suostumuksen saaminen sekä ohjaajan tietyt persoonallisuuden piirteet. Ryhmätoiminnan käynnistymistä edisti myös järjestön paikallisyhdistystoiminta, jolloin toiminta linkittyi vapaaehtoistyön kontekstiin.

Case Tilli Toukka examines Tilli Toukka peer activity and the factors that affect the launching of this activity. The thesis is based on a case study in which the data concerning the phenomenon was collected from multiple sources. The subject of the study is peer support model and the participants in the study were the instructors of Tilli Toukka. Case study is a form of research in which a phenomenon is examined in its authentic context and thus the conclusions are also closely linked to real life conditions. The goal of the study is to provide results that support further development of the NEro project and to emphasize the pragmatic aspect of the subject in my thesis. The thesis has been commissioned by the NEro project.

Both quantitative and qualitative research methods have been used in the thesis. Quantitative data gives the phenomenon under study the frames that have been deepened and strengthened with qualitative data. The central research data used in the study is qualitative. Triangulation was selected as the research method. Data collection methods in the study were a questionnaire and an open interview. The questionnaire took place in the Internet and a total of 253 instructors (N=92) responded to it. The response rate was 36 percent. The questionnaire included both structured and open questions. Moreover, five Tilli Toukka instructors participated in an open interview. The structured data in the questionnaire was analyzed by employing the statistical program SPSS. Both the responses to the open questions in the questionnaire and the answers from the open interviews were analyzed by using content analysis.

According to the study, the instructors perceived Tilli Toukka peer support activity as an integral part of their profession. In addition, the activity was considered to require professional know-how. Only 8 percent of the instructors were willing to volunteer outside of the actual working hours and 38 percent of them were willing to start as a Tilli Toukka peer support instructor. The obstacles in launching the Tilli Toukka peer support activity were divided into three main categories: individual, project related, and societal preconditions. The individual preconditions are related to the respondent’s lifestyles and life situations. Within these factors prominent inhibiting circumstances according to the study were the limitations derived from the respondent’s work and the lack of the employer’s approval. The obstacles associated with the preconditions related to the project concerned mainly practical problems in starting peer support groups, such as lacking a suitable instructor pair. The peer support model also received some differing viewpoints that mostly depended on the respondent’s professional orientation. According to the structured inquiry 52 percent of the respondents felt that the lack of time prevented them from setting up peer group activity. Cooperation with other operators, approval from the employer, and certain personality traits of the instructors supported the process of establishing peer support activity. Also the activity of local societies appeared to promote this process, in which case the activity was linked to the context of voluntary work.