Pedagogisen johtajuuden toteuttaminen varhaiskasvatuksen valmistavassa opetuksessa 6-vuotiaille

Abstract

Tässä opinnäyteyössä selvitettiin sitä, millä tavalla Vantaan kunnallisissa päiväkodeissa työskentelevät päiväkotien johtajat toteuttavat pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksen valmistavassa opetuksessa 6-vuotiaille ja minkälaisia haasteita he liittävät pedagogisen johtajuuden toteuttamiseen samassa kontekstissa.

Tutkimuksen pääviitekehyksenä toimivat Elina Fonsénin (2014) väitöstutkimuksessa esiin nousseet pedagogisen johtajuuden menetelmät eli ne tavat, joilla pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksessa toteutetaan. Tämä opinnäytetyö kohdistui Vantaan kaupungin kunnallisten päiväkotien johtajien pedagogisiin käytäntöihin varhaiskasvatuksen valmistavassa opetuksessa 6-vuotiaille. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin avoimen haastattelun keinoin haastattelemalla yhdeksää päiväkodin johtajaa kevään 2015 aikana. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset muodostuivat johtajien kertomien asioiden perusteella yksiköidensä valmistavasta opetuksesta sekä johtajien johtamistoiminnasta valmistavan opetuksen kontekstissa. Työn metodologinen tausta viittaa sosiaaliseen konstruktionismiin.

Tulokset osoittivat, että päiväkodin johtajat toteuttavat pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksen valmistavassa opetuksessa 6-vuotiaille pitkälle Fonsénin (2014) esittämien menetelmien mukaisesti. Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan johtajien toteuttamat pedagogisen johtajuuden menetelmät ovat: 1. Pedagogisen keskustelun kohdentaminen, ylläpitäminen ja herätteleminen, 2. Rakenteiden luominen pedagogiselle keskustelulle, 3. Pedagogisen johtajuuden jakaminen, 4. Työhyvinvoinnista huolehtiminen, 5. Oman osaamisen ylläpitäminen, 6. Johtajuuden haltuunotto sekä 7. Ajan varaaminen pedagogiselle johtajuudelle.

Johtajat kohdistivat ja pitivät yllä pedagogisia keskusteluja erityisesti kasvattajien arvoista ja asenteista maahanmuuttajataustaisia lapsia ja heidän perheitä kohtaan. Rakenteita pedagogiselle keskustelulle johtajat loivat pääasiassa toimintaan harvoin, mutta säännöllisesti kuuluvien foorumeiden kautta. Pedagogisen johtajuuden jakaminen tapahtui tiimeille ja erityisesti lastentarhanopettajille jaettuna laajana vastuuna valmistavan opetuksen toteuttamisessa. Työhyvinvoinnista johtajat huolehtivat selkeimmin tämänhetkisen osaamisen varmistamisena sekä osaamisesta huolehtimisena. Omaa osaamistaan johtajat pitivät yllä monipuolisten esimies- ja johtamiskoulutusten avulla. Johtajuuden haltuunotto tapahtui rakenteellisista linjauksista ja toiminnan toteutumisesta huolehtimisena, hallinnollisten töiden hoitamisena, ajan tasalla pysymisenä, omalla esimerkillä johtamisena, epäkohtiin puuttumisena ja palautteen antamisena sekä opetussuunnitelmallisen työn johtamisena. Ajan varaamista pedagogiselle johtajuudelle tapahtui lähinnä yhden päiväkodin johtajien keskuudessa. He varasivat aikaa esiopetusryhmien arkityön seuraamiseen ja sitä kautta omien havaintojen tekemiseen lasten kielen kehityksestä. Aikaa varattiin myös monikulttuuriselle keskustelulle työilloista ja kehittämispäivistä. Haasteita pedagogisen johtajuuden toteuttamiselle johtajat toivat selkeimmin esiin ajan varaamisessa pedagogiselle johtajuudelle.

In this thesis, I studied how day care unit managers working in municipal day care in Vantaa executed pedagogical leadership in early childhood preparatory education for 6-year-old children. I also studied what challenges the managers associate with implementing pedagogical leadership in the same context.

The framework for the thesis was pedagogical leadership methods arising from Elina Fonsén’s dissertation (2014). These methods are the ways in which pedagogical leadership in early childhood education is carried out. This thesis focuses on pedagogical practices of Vantaa municipal day care unit managers in early childhood preparatory education for 6-year-olds. The thesis was carried out as a qualitative study and data was collected by means of an open interview. Nine day care unit managers were interviewed during the spring of 2015. The material has been analysed using theory-driven content analysis. Conclusions have been drawn based on matters raised by the managers regarding preparatory education in their units as well as leadership by the unit managers in the context of preparatory education. Methodology of this thesis cites as social constructionism.

The results showed that day care unit managers execute pedagogical leadership in early childhood preparatory education largely in accordance with the methods presented by Fonsén (2014). According to the results of this thesis, pedagogical leadership methods used by day care unit managers are: 1. Focusing, maintaining and provoking pedagogical debate, 2. Creating structures for pedagogical debate, 3. Delegating leadership, 4. Taking care of well-being at work, 5. Maintaining professional skills, 6. Taking over pedagogigal leadership, 7. Allocating time for pedagogical lea-dership.

Leaders targeted and maintained pedagogical debates in particular about educators’ values and attitudes towards immigrant children and their families. Structures for pedagogical discussion were in principal created rarely but regularly through relevant forums. The managers delegated leadership to teams and in particular teachers through broad responsibility in implementing preparatory education. Well-being at work was executed most clearly by ensuring professional skills. The managers’ own professional skills were maintained through a large variety of leadership and management trainings. Taking over pedagogigal leadership took place through managing structural policies and making sure implementation took place, taking care of administrative work, keeping abreast of things, leading by example, managing flaws and giving feedback as well as leading curriculum work. The allocation of time for pedagogical leadership occurred mainly among directors of one of the day care units. They reserved time for observing the preschool groups in everyday work. This was an instrument for making observations on children's language development. Time was also allocated for multicultural debate in work evenings and education seminars. Allocating time for pedagogical leadership was the main challenge experienced by the managers.