Omaishoitajien psyykkinen hyvinvointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia omaishoitajien kokemaa psyykkistä hyvinvointia kyselylomakkeen avulla. Kohderyhmänä olivat Suur-Kouvolan Omaiset ja Läheiset ry:n omaishoitajajäsenet. Valtaosa kyselyyn vastanneista omaishoitajista oli ikääntyneitä eläkeläisiä ja toimivat pääasiassa puolisonsa omaishoitajana.

Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin anonyymisti strukturoidulla kyselylomakkeella postikyselynä 98:lle omaishoitaja jäsenelle, joista 55 vastasi tutkimukseen. Tutkimus analysoitiin Webropol analysointiohjelmalla, käyttäen määrällisen tutkimuksen analysointimenetelmiä, avoimista kysymyksistä poimittiin eniten esille nousseet asiat. Tutkimuksessa käytettiin riippuvuusanalyysia, jolla etsittiin merkittävimmät muuttujat ja saatiin esille luotettavia tutkimustuloksia ristiintaulukoinnin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat kohderyhmän psyykkisen hyvinvoinnin tyydyttäväksi. Tutkimuksessa psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa sisäisiin, muun muassa tarpeellisuus ja ulkoisiin, muun muassa terveys. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta sisäisillä tekijöillä olevan suurempi merkitys psyykkisen hyvinvoinnin kokemiseen. Sisäisten tekijöiden ollessa heikentyneitä ei positiivisilla ulkoisilla tekijöillä ollut vaikutusta. Vastaajien kokemukset psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavista kokemuksista linkittyivät loogisesti toisiinsa, huomioiden sisäiset ja ulkoiset tekijät.

Omaishoitajien tyydyttävään psyykkiseen hyvinvointiin voimaannuttavasti saattaa vaikuttaa yhdistykseen kuulumisen yhteisöllisyyden tunne. Omaishoitajien psyykkinen hyvinvointi on asia, johon eri tahoilla ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ulkopuolisilla tahoilla on merkittävä merkitys, kun omaishoitaja unohtaa omat tarpeensa. Henkistä väkivaltaa kokeneet omaishoitaja jäsenet nousivat esille ryhmänä, joilla heikentäviä ja negatiivisia tekijöitä oli havaittavissa muita vastanneita enemmän. Kaupungilta ja päättäjiltä omaishoitajat kaipaavat kehittämistä omaishoidon parantamiseksi. Omaishoitajien ääntä tulisi kuunnella enemmän ja konkreettista apua kaivataan byrokratian sijasta. Yksilöllisyys ja historia tulisi ottaa paremmin huomioon. Omaishoitajat kaipaavat aitoa läsnäoloa, tukea ja kiinnostusta siitä, mitä heille kuuluu.

The purpose of this thesis was to examine the mental well-being of family caregivers through their experience. The research data was collected by a questionnaire. The target group were the members of Suur-Kouvolan Omaiset ja Läheiset ry. Suur-Kouvolan Omaiset ja Läheiset ry is a registered association for family caregivers. The majority of the caregivers that responded to the questionnaire were elderly retirees and mainly working as family caregivers for their spouses.

This quantitative study was carried out using a structured questionnaire to which the participants answered anonymously. The questionnaire was sent via post to 98 caregivers who are members of the association. 55 of these family caregivers responded to the questionnaire. The collected data was analyzed with Webropol software using quantitative research methods of analysis. The most common responses from the open response questions were included. The research used a dependency analysis, which was used to search for the most significant variables. Through a cross tabulation, reliable research results were found.

The results of the study showed that the mental well-being of the target group was satisfactory. In the study, the factors affecting the mental well-being can be divided into internal factors, such as necessity, and external factors, such as health. Accord-ing to the study, it can be stated that the internal factors have a greater importance when it comes to experiencing mental well-being. If the internal factors deteriorated, the positive external factors did not have an impact. The respondents' experiences with the elements affecting the mental well-being are logically linked to each other, considering the internal and external factors.

Belonging to an association and having a sense of community may have an empow-ering effect on the satisfactory mental well-being of the family caregivers. The mental well-being of the family caregivers is an issue that different parties do not pay enough attention to. External parties have a significant role when the family caregivers forget their own needs. The family caregivers that have experienced emotional abuse stood out as a group that has deteriorating and negative factors more than the other respondents. Family caregivers are hoping for development projects from the city and decisionmakers to improve the situation of the family caregivers. The family caregivers' voices should be heard more and concrete help is needed instead of bureaucracy. Individuality and personal history should be taken into consideration more often. The family caregivers are yearning for a genuine presence, support and interest in how they are really doing.