Tarkkailua ja teknistä tarkkailua koskevan lakiuudistuksen jatkotutkimus
Kurtelius, Otto; Tyynelä, Tero (2015)
Kurtelius, Otto
Tyynelä, Tero
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417478
Tiivistelmä
Teimme aiemman tutkimuksen 1.1.2014 voimaantulleen poliisi-, pakkokeino- ja esitutkintalain kokonaisuudistuksen vaikutuksista poliisin tarkkailu- ja tekniseen tarkkailutoimintaan lainsäädännölliseltä kannalta. Tutkimus tehtiin ennen lakiuudistuksen voimaantuloa. Tämä tutkimus on jatkotutkimus, jossa selvitetään lakiuudistuksen konkreettisia vaikutuksia lakiuudistuksen toteuduttua sekä arvioidaan aiemman tutkimuksen tulosten toistuvuutta. Tutkimuksessa myös selvitettiin lain toimivuutta poliisin tarpeisiin sekä vertailtiin yksityisyyden suojan, asianosaisjulkisuuden sekä rikostutkinnan intressejä.
Lainsäädäntöuudistuksessa korostui ihmis- ja perusoikeuksia suosiva ja lain käytön läpinäkyvyyttä lisäävä sääntely. Poliisi- ja pakkokeinolakien salaista tiedonhankintaa ja salaisia pakkokeinoja koskeva sääntely sisältävää merkittäviä ihmis- ja perusoikeuksien laillisen rajoittamisen keinoja, joiden käyttöön lainsäätäjä halusi tuoda lain määrämuotoisuuta ja jälkikäteisarviointia parantavia keinoja sekä lisäksi tuoda aiemmin lakia alempitasoisten säädösten perusteella toteutettuja keinoja lain tasoisiksi säädöksiksi. Uudistuksen myötä salaisen tiedonhankinnan käyttöedellytykset tiukkenivat sekä niihin kohdistuva laillisuusvalvonta lisääntyi. Salaista tiedonhankintaa koskevat säädökset muuttuivat oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä suosivampaan suuntaan.
Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksinä ovat kysymykset lainsäädännön konkreettisista muutoksista verrattuna aiempaan, sekä mitkä ovat lain muutosten vaikutukset tarkkailuun ja tekniseen tarkkailuun lainsäädännölliseltä kannalta. Tutkimuksessa arvioidaan myös lakiuudistuksen onnistumista sekä ovatko aiemman tutkimuksen tulokset toteutuneet ja ovatko ne toistettavissa. Lisäksi selvitettiin tutkinnanjohtajien kokemuksia lain muutoksista, soveltamisesta sekä käyttökelpoisuudesta poliisin tarpeisiin punniten eri intressejä.
Tiedonkeruun menetelminä on käytetty lainsäädännön sekä lain esitöiden analyysiä, oikeuskirjallisuutta ja tutkimuksia koskevaa analyysiä sekä haastatteluja. Lisäksi tietopohjana käytettiin aiemman tutkimuksemme tuloksia, vertailtaessa niiden toteutumista ja toistettavuutta. Haastatteluiden tuloksia on analysoitu teemoittelemalla.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä todetaan lakiuudistuksen vaikuttaneen poliisin toimintaedellytyksiä kaventavasti sekä asianosaisjulkisuutta lisäävästi. Lakiuudistuksen koetaan olleen osin riittämätön poliisin haasteisiin sekä lain sisältävän edelleen problemaattista tulkinnanvaraisuutta. Tutkinnanjohtajien haastatteluissa nousi aiemmin toistuneiden teemojen lisäksi tarve uusien keinojen saamiseksi poliisin käyttöön. Tarve uusille keinoille johtuu haastatteluiden perusteella nopeasti muuttuvasta toimintaympäristöstä, rikosten kansainvälisestä ulottuvuudesta sekä digitalisaation ja sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvan toiminnan voimakkaan kasvun vuoksi. Johtopäätöksinä voidaan myös todeta poliisin toiminnan muuttuneen läpinäkyvämmäksi ja oikeussuojakeinojen parantuneen merkittävästi yksilön suojan sekä asianosaisjulkisuuden kasvun myötä. Salaista tiedonhankintaa koskevan lainsäädännön arvioidaan vaativan edelleen kehitystä ja nopeampaa reagointia uusiin ilmiöihin.
Lainsäädäntöuudistuksessa korostui ihmis- ja perusoikeuksia suosiva ja lain käytön läpinäkyvyyttä lisäävä sääntely. Poliisi- ja pakkokeinolakien salaista tiedonhankintaa ja salaisia pakkokeinoja koskeva sääntely sisältävää merkittäviä ihmis- ja perusoikeuksien laillisen rajoittamisen keinoja, joiden käyttöön lainsäätäjä halusi tuoda lain määrämuotoisuuta ja jälkikäteisarviointia parantavia keinoja sekä lisäksi tuoda aiemmin lakia alempitasoisten säädösten perusteella toteutettuja keinoja lain tasoisiksi säädöksiksi. Uudistuksen myötä salaisen tiedonhankinnan käyttöedellytykset tiukkenivat sekä niihin kohdistuva laillisuusvalvonta lisääntyi. Salaista tiedonhankintaa koskevat säädökset muuttuivat oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä suosivampaan suuntaan.
Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksinä ovat kysymykset lainsäädännön konkreettisista muutoksista verrattuna aiempaan, sekä mitkä ovat lain muutosten vaikutukset tarkkailuun ja tekniseen tarkkailuun lainsäädännölliseltä kannalta. Tutkimuksessa arvioidaan myös lakiuudistuksen onnistumista sekä ovatko aiemman tutkimuksen tulokset toteutuneet ja ovatko ne toistettavissa. Lisäksi selvitettiin tutkinnanjohtajien kokemuksia lain muutoksista, soveltamisesta sekä käyttökelpoisuudesta poliisin tarpeisiin punniten eri intressejä.
Tiedonkeruun menetelminä on käytetty lainsäädännön sekä lain esitöiden analyysiä, oikeuskirjallisuutta ja tutkimuksia koskevaa analyysiä sekä haastatteluja. Lisäksi tietopohjana käytettiin aiemman tutkimuksemme tuloksia, vertailtaessa niiden toteutumista ja toistettavuutta. Haastatteluiden tuloksia on analysoitu teemoittelemalla.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä todetaan lakiuudistuksen vaikuttaneen poliisin toimintaedellytyksiä kaventavasti sekä asianosaisjulkisuutta lisäävästi. Lakiuudistuksen koetaan olleen osin riittämätön poliisin haasteisiin sekä lain sisältävän edelleen problemaattista tulkinnanvaraisuutta. Tutkinnanjohtajien haastatteluissa nousi aiemmin toistuneiden teemojen lisäksi tarve uusien keinojen saamiseksi poliisin käyttöön. Tarve uusille keinoille johtuu haastatteluiden perusteella nopeasti muuttuvasta toimintaympäristöstä, rikosten kansainvälisestä ulottuvuudesta sekä digitalisaation ja sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvan toiminnan voimakkaan kasvun vuoksi. Johtopäätöksinä voidaan myös todeta poliisin toiminnan muuttuneen läpinäkyvämmäksi ja oikeussuojakeinojen parantuneen merkittävästi yksilön suojan sekä asianosaisjulkisuuden kasvun myötä. Salaista tiedonhankintaa koskevan lainsäädännön arvioidaan vaativan edelleen kehitystä ja nopeampaa reagointia uusiin ilmiöihin.