Elvytyskoulutuksen laatu ja sen arviointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on elvytyskoulutuksen laadun määritelmän, mittauskeinojen ja laadukkaan elvytyskoulutuksen toteuttamiskeinojen selvittäminen. Opinnäytetyön aihe on tärkeä, sillä koulutetuilla ammattilaisilla on havaittu merkittäviä puutteita erityisesti paineluelvytystaidoissa. Ongelmallista on myös elvytyskoulutuksen laadun mittaamiskeinojen standardoinnin puute. Aihe on ajankohtainen, sillä uudet elvytysohjeet tullaan julkaisemaan lähitulevaisuudessa.

Opinnäytetyön kohderyhmäksi valittiin terveydenhuollon ammattilaiset, maallikot rajattiin pois. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mitä elvytyskoulutuksen laatu tarkoittaa. Tarkoituksena oli määritellä elvytyskoulutuksen laatu, etsiä keinoja elvytyskoulutuksen laadun mittaamiselle ja löytää keinoja toteuttaa laadukasta elvytyskoulutusta.

Opinnäytetyö toteutettiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella. Tietokantahaut toteutettiin hyvää tutkimusetiikkaa noudattaen, siten että toistettavuus on helppoa ja tulokset luotettavia. Tutkimusten hauissa käytettiin useita eri kansainvälisiä tietokantoja, jotta mukaan valikoidut tutkimukset olisivat mahdollisimmat kattavia, monipuolisia ja luotettavia.

Tutkimukset analysoitiin aineistolähtöisesti klusteroimalla eli etsimällä samankaltaisuuksia käymällä aineistoa tarkasti läpi. Tulokset vastasivat hyvin teoreettista viitekehystä.

Johtopäätöksenä havaittiin että peruselvytystaitoja pitäisi harjoitella nykyistä enemmän ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää paineluelvytystaitoihin. Tämän voisi hyvin toteuttaa itsenäisesti hyödyntämällä reaaliaikaista audiovisuaalista palautetta antavaa laitetta, sekä video-opetuksella. Peruselvytystaitojen lisäksi tulisi järjestää 1–2 kertaa vuodessa elvytyssimulaatio-opetusta moniammatillisissa ryhmissä. Johtopäätökset antoivat vastaukset tutkimuskysymyksiin, mutta herättivät ajatuksia jatkotutkimuksista. Jatkotutkimuksena olisi hyvä laajentaa tämän kirjallisuuskatsauksen sisältö kattamaan maallikoita.

The topic of this thesis is to clarify the definition of quality for cardiopulmonary resuscitation (CPR) training, methods of measurement and means to implement high quality training of resuscitation. This topic is important because trained professionals have been found having a significant lack of skills especially in CPR. The absence of standardization for measuring the quality of CRP training is also problematic. The issue is topical since new instructions for CPR will be published in the near future.

The target group of this thesis was limited to health care professionals only. The purpose was to find out what does the quality of CPR training mean. In this thesis the purpose was to define quality for CPR training, to look for ways to measure the quality of training and to find means to implement high quality training for resuscitation.

This thesis was carried out as an integrative literature review. Database queries were executed pursuing sound research ethics to secure repeatability and resulting in reliable findings. In order to feature the most comprehensive, versatile and reliable research papers, many international databases were used in the search process.

Selected research papers were analyzed using a data-driven clustering method, in other words carefully reviewing the material whilst looking for similarities. The results corresponded well to the theoretical framework.

As a conclusion it was found that basic resuscitation skills should be practiced more and special attention should be paid to CPR skills. This could be carried out independently by utilizing a device providing real time audiovisual feedback and by video education. Resuscitation simulation training should be organized in multi-professional groups once or twice a year on top of basic resuscitation training. The conclutions provided answers to the research questions. However thoughts on further research were raised. For further research, contents of this literature review could be extended to include others than professionals in health care.