Varaston kapasiteetin optimointi : Menetelmä varaston tila- ja käsittelykapasiteetin hallintaan

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee varaston toiminnallista optimointia kvantitatiivisten menetelmien ja loogisen päättelyn tuoman kokonaisuuden avulla. Työn tavoitteena on kehittää laskentatapa ja selvittää tarvittavat tiedot menetelmää varten. Menetelmän tavoitellut edut perustuvat varaston hyvän tuotesijoittelun tuomiin operatiivisiin hyötyihin sekä olemassa olevien tuotannontekijöiden käyttöasteen parantamiseen. Työ pohjautuu kolmeen pääteoriaan, joita ovat toimintolaskenta, tuotteiden luokittelumenetelmät ja menekin ennustaminen.

Toimintolaskenta on kustannuslaskentamenetelmä, jossa yrityksen kustannuksia kohdennetaan aiheuttamisperiaatteella yksikkökustannusten muodostamiseksi. Tätä menetelmää käsitellään ensin laajemmin teorian näkökulmasta ja empiirisessä osiossa sitä sovelletaan varastopaikkojen luokitteluun kustannusperusteisesti. Tuotteiden luokittelua käsitellään ensin teoreettisesta näkökulmasta käyden läpi olemassa olevia menetelmiä ja malleja tuotteiden luokittelemiseksi logistiikassa. Työn empiirisessä osiossa tuotteita luokitellaan teorian pohjalta soveltuvilla malleilla. Menekin ennustamista käsitellään teoriaosiossa menekinvaihteluun johtavien syiden, varsinaisten ennustusmenetelmien ja logistisen ennusteen näkökulmasta. Empiirisessä osiossa tuotteille laaditaan tuotekohtaisia ennusteita, joita hyödynnetään proaktiivisen tuotesijoittelun mahdollistamiseksi.

Viimeisenä tutkimusvaiheena käsitellään edellä kuvattujen teorioiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, synteesiksi, jossa loogisten johtopäätösten avulla voidaan laatia yksittäistä tuotetta koskevia päätelmiä. Johtopäätöksissä käsitellään työn vastaavuutta toimeksiantoon ja menetelmän vahvuuksia, heikkouksia ja epäkohtia.

Lopputuloksena saadaan menetelmä ja laskentaperusteet tila- ja käsittelykapasiteetin hallintaan. Lisäksi erityisesti toimintolaskenta tuottaa arvokasta kustannustietoa toimeksiantajan toiminnasta. Lopuksi annetaan suosituksia menetelmän parantamiseksi ja eteenpäin viemiseksi.

This bachelor’s thesis is focused on a holistic approach to warehouse operational optimization by quantitative methods and logical deduction. The objective of the thesis is to develop principles and identify data requirements for the method. Targeted benefits are based on operational advantages and improved utilization of factors of production using enhanced warehouse product location maintenance. The thesis is founded on three theoretical cornerstones: Activity Bases Costing, methods of product classifications, and logistical forecasts.

Activity Based Costing is a method of costs allocation to calculate unit costs based on their factors of production usage by matching principle. This method is first discussed from a theoretical perspective and later on adapted to practice where each warehouse location is valuated and classified. The same approach is used for methods of product classification, which is first approached from the theoretical logistics perspective and later on in the research part applicable methods are used to identify products’ logistical features. Forecasts are also heeded in the thesis. The theory concentrates on motives in demand variation and actual methods of creating prognoses, whilst in the research part product level predictions upon selected methods and data are made. Results of each prediction are generalized and simplified using classifications.

Ultimately the analyses are aggregated and logical deduction takes place. A synthe-sis, holistic summary of analytical results and logics provides product-specific conclusions for warehouse location selection considering costs, features of products and forecasts. In the conclusions correspondence to the assignment as well as strengths and weaknesses of method are pondered.

As a result this bachelor’s thesis provides a method and principles for space and handling capacity management in a warehouse. In addition, specifically Activity Based Costing provides valuable cost calculations for the activities of the commissioner. Furthermore, guidelines and recommendations to develop the model are given. In the end, method can and should be developed further.