KOTIUTUSTILANTEEN TIEDONKULKU KOTIKUNTOON YKSIKÖN- JA KOTKAN KOTIHOIDON SAIRAANHOITAJIEN VÄLILLÄ
Tammelin, Mari; Järvisalo, Anne (2015)
Tammelin, Mari
Järvisalo, Anne
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719608
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia KotiKuntoon yksikön ja kotkan kaupungin kotihoidon sairaanhoitajien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua kolmen eri osa-alueen kautta. Osa-alueet ovat: sähköinen kirjaaminen, kuntoutujan toimintakyvyn arviointi, sekä lääkehoito ja sen jatkuvuus.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kyselylomake laadittiin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä käyttäen apuna Webropol sovellusta. Kysely lähetettiin 24:lle kotihoidon sairaanhoitajalle sähköpostitse saatekirjeen kanssa. Saatekirjeessä oli linkki kyselyyn. 17 vastaajaa oli avannut kyselyn, mutta vain 7 oli suorittanut kyselyn hyväksyttävästi alusta loppuun. Vastausprosentti oli 29%.
Tutkimustulosten mukaan puhelimitse saatua tietoa kotiutumisesta pidettiin edelleen tärkeänä. Hoitotyön yhteenveto oli kaikille vastaajille tuttu ja se oli pääsääntöisesti aina tehty kuntoutujan kotiutuessa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että hoitotyön yhteenvedosta kävi ilmi kuntoutujan sen hetkinen toimintakyky ja jatkohoito-ohjeet. Puhelimitse tiedotettiin vastaajien mielestä paremmin kuntoutujan fyysisestä toimintakyvystä, kuin psyykkisestä- tai sosiaalisesta. Yhteisen potilastietojärjestelmän ei katsottu täysin poissulkevan mahdollisia virheitä lääkehoidossa. Yhteistyötä KotiKuntoon yksikön sairaanhoitajien kanssa kaivattiin lisää. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että yhtenäistä kotiuttamisen mallia tulisi kehittää.
Opinnäytetyön pohjalta heräsi seuraavia kehittämisehdotuksia: KotiKuntoon yksikön sairaanhoitajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota tiedottamiseen kuntoutujan sosiaalisesta - ja psyykkisestä toimintakyvystä. Yhteistyötä KotiKuntoon yksikön ja kotihoidon välillä tulisi lisätä. Yhteinen kotiuttamisen malli tulisi luoda.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kyselylomake laadittiin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä käyttäen apuna Webropol sovellusta. Kysely lähetettiin 24:lle kotihoidon sairaanhoitajalle sähköpostitse saatekirjeen kanssa. Saatekirjeessä oli linkki kyselyyn. 17 vastaajaa oli avannut kyselyn, mutta vain 7 oli suorittanut kyselyn hyväksyttävästi alusta loppuun. Vastausprosentti oli 29%.
Tutkimustulosten mukaan puhelimitse saatua tietoa kotiutumisesta pidettiin edelleen tärkeänä. Hoitotyön yhteenveto oli kaikille vastaajille tuttu ja se oli pääsääntöisesti aina tehty kuntoutujan kotiutuessa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että hoitotyön yhteenvedosta kävi ilmi kuntoutujan sen hetkinen toimintakyky ja jatkohoito-ohjeet. Puhelimitse tiedotettiin vastaajien mielestä paremmin kuntoutujan fyysisestä toimintakyvystä, kuin psyykkisestä- tai sosiaalisesta. Yhteisen potilastietojärjestelmän ei katsottu täysin poissulkevan mahdollisia virheitä lääkehoidossa. Yhteistyötä KotiKuntoon yksikön sairaanhoitajien kanssa kaivattiin lisää. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että yhtenäistä kotiuttamisen mallia tulisi kehittää.
Opinnäytetyön pohjalta heräsi seuraavia kehittämisehdotuksia: KotiKuntoon yksikön sairaanhoitajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota tiedottamiseen kuntoutujan sosiaalisesta - ja psyykkisestä toimintakyvystä. Yhteistyötä KotiKuntoon yksikön ja kotihoidon välillä tulisi lisätä. Yhteinen kotiuttamisen malli tulisi luoda.