Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmaprosessin kehittäminen Peruspalvelukeskus Aavan avosairaanhoidon vastaanotoilla
Pahajoki, Inka-Maria (2015)
Pahajoki, Inka-Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111016190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111016190
Tiivistelmä
Terveys- ja hoitosuunnitelmalla tarkoitetaan asiakkaan yksilöllisten hoidon tarpeiden pohjalta laadittua tavoitteellista kokonaishoidonsuunnitelmaa, joka tehdään hoitoprosessin tai –ketjun noudattamista varten. Asiakaslähtöisessä terveys- ja hoitosuunnitelmassa hoidon tarpeet ja tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan kanssa. Suomen lainsäädäntö velvoittaa tekemään pitkäaikaissairaalle asiakkaalle hoitosuunnitelman. Uusi terveydenhuoltolaki ja asetus potilaan oikeuksista määrittelee velvollisuuden terveyskeskuksille.
Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunta ja lääkärit tietävät hoitosuunnitelman hyödyt, mutta käytännössä hoitosuunnitelmia ei avoterveydenhuollossa ole tehty. Ongelmana on se, että avoterveydenhuollossa asiakkaita on totuttu hoitamaan akuuttimallien mukaisesti.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli saada muutos Peruspalvelukeskus Aavan hoitohenkilökunnan toimintaan ja saada hoitosuunnitelmien määrä kääntymään nousuun Peruspalvelukeskus Aavassa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa laadullisin menetelmin tietoa siitä, millaisia kokemuksia Peruspalvelukeskus Aavan vastaanottotyön sairaanhoitajilla ja osastonhoitajilla on vastaanottojen pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoitosuunnitelmaprosessista ja selvittää siihen liittyviä haasteita.
Kehittäminen ja tutkimuksellisen tiedonkeruu tapahtui kolmessa fokusryhmähaastattelussa. Kehittämishankkeessa edettiin tasomallin mukaisesti. Ensimmäiseksi haastateltiin Peruspalvelukeskus Aavan avosairaanhoidon pitkäaikaistiimin sairaanhoitajia. Toisessa fokusryhmähaastattelussa tiedonantajina toimivat Peruspalvelukeskus Aavan avosairaanhoidon osaston hoitajat. Viimeisenä haastateltiin samoja sairaanhoitajia, kuin vaiheessa yksi. Haastattelut toteutettiin yhdellä Peruspalvelukeskus Aavan terveysasemalla keväällä 2015.
Fokusryhmähaastatteluilla kerättiin tiedonantajien kokemuksia hoitosuunnitelmaprosessista, siihen liittyvistä haasteista ja niistä keinoista, joilla haasteisiin voitaisi vastata. Fokusryhmähaastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla valmiiden tutkimuskysymysten alle. Sairaanhoitajien ja osastonhoitajien kokemuksissa hoitosuunnitelmaprosessista ja sen haasteista ilmeni huomattavia poikkeamia ryhmien välillä. Ristiriitaa ilmeni mm. vastuukysymyksissä, moniammatillisuuden kokemisessa, hoitajan äänen esiin tuomisessa hoitosuunnitelmassa hoitosuunnitelman päivittämisessä. Sen sijaan keinot, joilla haasteisiin voidaan vastata olivat varsin yhteneväiset. Keinoiksi todettiin mm. koulutus, auditointi, vastaanottokäyntien yhdistäminen sekä terveyspalveluiden suurkuluttajien entistä tehokkaampi tunnistaminen.
Kehittämishankkeen vaikuttavuutta on mahdoton arvioida lyhyellä aikajänteellä. Kehittämishankkeen suoraa vaikuttavuutta mitattiin hoitosuunnitelmatilastoilla. Hoitosuunnitelmatilastot olivat parantuneet selvästi vain yhdellä terveysasemalla viidestä. Sillä terveysasemalla, missä kehittämishanke toteutettiin, ei muutosta edellisvuoteen saatu. Joillakin terveysasemista hoitosuunnitelmien määrä oli kääntynyt selvään laskuun. On siis selvää, että kehittämistyötä on tehtävä jatkossakin. Kehittämishankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää vastaanottotoiminnan johtamisessa ja hoitosuunnitelmaprosessin kehittämisessä.
Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunta ja lääkärit tietävät hoitosuunnitelman hyödyt, mutta käytännössä hoitosuunnitelmia ei avoterveydenhuollossa ole tehty. Ongelmana on se, että avoterveydenhuollossa asiakkaita on totuttu hoitamaan akuuttimallien mukaisesti.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli saada muutos Peruspalvelukeskus Aavan hoitohenkilökunnan toimintaan ja saada hoitosuunnitelmien määrä kääntymään nousuun Peruspalvelukeskus Aavassa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa laadullisin menetelmin tietoa siitä, millaisia kokemuksia Peruspalvelukeskus Aavan vastaanottotyön sairaanhoitajilla ja osastonhoitajilla on vastaanottojen pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoitosuunnitelmaprosessista ja selvittää siihen liittyviä haasteita.
Kehittäminen ja tutkimuksellisen tiedonkeruu tapahtui kolmessa fokusryhmähaastattelussa. Kehittämishankkeessa edettiin tasomallin mukaisesti. Ensimmäiseksi haastateltiin Peruspalvelukeskus Aavan avosairaanhoidon pitkäaikaistiimin sairaanhoitajia. Toisessa fokusryhmähaastattelussa tiedonantajina toimivat Peruspalvelukeskus Aavan avosairaanhoidon osaston hoitajat. Viimeisenä haastateltiin samoja sairaanhoitajia, kuin vaiheessa yksi. Haastattelut toteutettiin yhdellä Peruspalvelukeskus Aavan terveysasemalla keväällä 2015.
Fokusryhmähaastatteluilla kerättiin tiedonantajien kokemuksia hoitosuunnitelmaprosessista, siihen liittyvistä haasteista ja niistä keinoista, joilla haasteisiin voitaisi vastata. Fokusryhmähaastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla valmiiden tutkimuskysymysten alle. Sairaanhoitajien ja osastonhoitajien kokemuksissa hoitosuunnitelmaprosessista ja sen haasteista ilmeni huomattavia poikkeamia ryhmien välillä. Ristiriitaa ilmeni mm. vastuukysymyksissä, moniammatillisuuden kokemisessa, hoitajan äänen esiin tuomisessa hoitosuunnitelmassa hoitosuunnitelman päivittämisessä. Sen sijaan keinot, joilla haasteisiin voidaan vastata olivat varsin yhteneväiset. Keinoiksi todettiin mm. koulutus, auditointi, vastaanottokäyntien yhdistäminen sekä terveyspalveluiden suurkuluttajien entistä tehokkaampi tunnistaminen.
Kehittämishankkeen vaikuttavuutta on mahdoton arvioida lyhyellä aikajänteellä. Kehittämishankkeen suoraa vaikuttavuutta mitattiin hoitosuunnitelmatilastoilla. Hoitosuunnitelmatilastot olivat parantuneet selvästi vain yhdellä terveysasemalla viidestä. Sillä terveysasemalla, missä kehittämishanke toteutettiin, ei muutosta edellisvuoteen saatu. Joillakin terveysasemista hoitosuunnitelmien määrä oli kääntynyt selvään laskuun. On siis selvää, että kehittämistyötä on tehtävä jatkossakin. Kehittämishankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää vastaanottotoiminnan johtamisessa ja hoitosuunnitelmaprosessin kehittämisessä.