Päihdekasvatusta ammattiin opiskeleville
Ruuttunen, Aino; Hörkkö, Annika; Juutinen, Iida-Maria (2015)
Ruuttunen, Aino
Hörkkö, Annika
Juutinen, Iida-Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112918354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112918354
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laadukasta, kohdennettua päihdekasvatusta Varia ammattiopiston opiskelijoille osana kansallista hyvinvointiviikkoa keväällä 2015. Osaltaan päihdekasvatuksen oli tarkoitus toimia alueellista, nuoriin kohdistuvaa ehkäisevää päihdetyötä kehittävänä ja uutta materiaalia tuottavana prosessina. Kohderyhmä koostui ensisijaisesti liikenteen alan ja lähihoitajan ammattitutkintoa suorittavista nuorista. Tässä opinnäytetyössä on kuvattu päihdekasvatuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin prosessi. Toteutetun päihdekasvatuksen päämääränä oli vaikuttaa päihdeasenteisiin, tukea kohderyhmän hyvinvointia sekä vastuullisen ammatti-identiteetin kehittymistä.
Päihdekasvatus vaikutti kohderyhmän päihdeasenteisiin herättämällä keskustelua virittävän valistuksen teorian pohjalta. Aiheen käsittelyssä apuna käytettiin eläytymismenetelmiin perustuvia tapauskertomuksia, joiden avulla kohderyhmä saatiin pohtimaan aktiivisesti päihdehaittojen moniulotteisuutta. Päihteiden käytön vaikutusten sitominen osaksi kohderyhmän vastuullisen ammatti-identiteetin kehittymistä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Päihdekasvatuksen suunnittelussa olisi pitänyt huomioida enemmän kohderyhmän ikä ja kulttuuritaustan eroja. Lisäksi suunnittelussa olisi voitu kartoittaa kohderyhmän omia tarpeita ja toiveita päihdekasvatuksen sisällöstä ja menetelmistä.
Päihdekasvatuksen yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella havaittiin, että päihteet olivat lähes kaikille ryhmäläisille tuttuja, mutta päihdehaitat tunnettiin vain kohtalaisesti. Nuorten voi olla haastava hahmottaa päihteiden käytön aiheuttamia haittoja pitkällä aikavälillä, sillä heidän mielikuvissaan päihteet liittyivät erityisesti hauskanpitoon ja sosiaalisuuteen. Osaltaan tehdyt havainnot saattavat kertoa siitä, että päihteet ovat pääkaupunkiseudulla asuvien ammattiin opiskelevien suomalaisnuorten arkista ajatus- ja kokemusmaailmaa.
Päihdekasvatus vaikutti kohderyhmän päihdeasenteisiin herättämällä keskustelua virittävän valistuksen teorian pohjalta. Aiheen käsittelyssä apuna käytettiin eläytymismenetelmiin perustuvia tapauskertomuksia, joiden avulla kohderyhmä saatiin pohtimaan aktiivisesti päihdehaittojen moniulotteisuutta. Päihteiden käytön vaikutusten sitominen osaksi kohderyhmän vastuullisen ammatti-identiteetin kehittymistä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Päihdekasvatuksen suunnittelussa olisi pitänyt huomioida enemmän kohderyhmän ikä ja kulttuuritaustan eroja. Lisäksi suunnittelussa olisi voitu kartoittaa kohderyhmän omia tarpeita ja toiveita päihdekasvatuksen sisällöstä ja menetelmistä.
Päihdekasvatuksen yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella havaittiin, että päihteet olivat lähes kaikille ryhmäläisille tuttuja, mutta päihdehaitat tunnettiin vain kohtalaisesti. Nuorten voi olla haastava hahmottaa päihteiden käytön aiheuttamia haittoja pitkällä aikavälillä, sillä heidän mielikuvissaan päihteet liittyivät erityisesti hauskanpitoon ja sosiaalisuuteen. Osaltaan tehdyt havainnot saattavat kertoa siitä, että päihteet ovat pääkaupunkiseudulla asuvien ammattiin opiskelevien suomalaisnuorten arkista ajatus- ja kokemusmaailmaa.