Työhyvinvoinnin positiivinen ulottuvuus. Päihdepalveluyksikön työhyvinvointityöryhmän toimintamallin rakentaminen

Abstract

Työyhteisön toimintamallien kehittäminen on suunnitelmallista yhdessä toteuttamista, jolloin työntekijät itse ovat vaikuttamassa työhyvinvointia parantaviin toimintatapoihin.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja vakiinnuttaa työyhteisön jäsenten keskinäisen yhteistyön kautta työhyvinvointityöryhmän toimintamalli päihdetyön yksikköön. Näkökulmana oli työhyvinvoinnin positiivisen ulottuvuuden tarkastelu ja kehittämisyksikön työhyvinvoinnin tilan tunnistaminen sekä muutoksen kipinän sytyttäminen. Kehittämistehtävänä oli toteuttaa moniammatillinen kehittämisprosessi, jonka tuotoksena oli työhyvinvointityöryhmän toimintamallin rakentaminen.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa noudattaen ja työryhmätyöskentelyn sekä osallistavien kehittämismenetelmien avulla. Aineisto kerättiin yhteisen keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta vahvistaen tiedon tuottamista sekä työyhteisöllisiä taitoja.

Työhyvinvointia parantavina asioina koettiin avoin vuorovaikutus, kollegiaalinen tuki ja myönteinen työilmapiiri sekä mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaan ja työn kuormittavuuteen. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvitellä vielä tarkemmin esimiesnäkökulmaa suhteessa työhyvinvointiin.

Developing approaches in the working community is about organized planning and realization, where all the employees contribute to the practices that enhance well-being.

The aim of this study was to develop and consolidate mutual members of the working community through co-operation working group approach to employee well-being of a substance abuse unit. Focus was on the positive dimension of well-being analysis, the identification of well-being and igniting a spark of change. The development goal was to implement a professional development process, which resulted in the construction of well-being at the working group approach.

The study was carried out in accordance with the action research approach and working groups, as well as participatory development methods. The data was collected for joint discussion and interaction strengthening learning through knowledge production and work community skills. In relation to wellbeing at work, the enhancing factors were open interaction, collegial support and a positive working atmosphere together with the opportunity to influence on the job description and the workload. In the future, it would be interesting to sort out a still further aspect of leadership in relation to well-being.