Uudelleensynnyttävien kokemuksia hyvinvointineuvolassa saamastaan tuesta ja neuvonnasta
Nurmiainen, Tanja; Kataja-aho, Essi; Luumi, Vilma (2015)
Nurmiainen, Tanja
Kataja-aho, Essi
Luumi, Vilma
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420661
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata uudelleensynnyttävien kokemuksia Imatran hyvinvointineuvolan palveluista koskien koko perheen saamaa tukea ja neuvontaa. Neuvolapalveluista tarkasteltiin äitien terveystarkastuksia sekä sikiöseulontoja. Tavoitteena oli kehittää odottavien äitien neuvoloista saamaa tukea ja tietoa sekä saada näitä vastaamaan asiakaslähtöisesti uudelleensynnyttävien tarpeita. Selvitys kohdistettiin Imatran hyvinvointineuvolassa asioiviin uudelleensynnyttäjiin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Webropol-kyselyllä, jossa yhdistyy sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen lähestymistapa. Kvantitatiivisten kysymysten tulokset havainnollistettiin kuvien avulla tulosten analysoinnin ja tulkinnan helpottamiseksi.
Kyselyn vastauksista tuli ilmi, että vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä saamiinsa neuvolapalveluihin. Vastausten mukaan riittävästi käsitellyt aiheet olivat luonteeltaan sellaisia, joista äidit olivat kuulleet jo edellisten raskauksien myötä. Kyselyn avoimissa kysymyksissä esiin nousi, että ennestään tuttujen asioiden käsittelyn vähemmälle jättäminen nähtiin hyvänä asiana. Tukea henkilökunnalta tarvittiin omaan jaksamiseen sekä raskausdiabetekseen. Lisää tukea olisi kaivattu lapsen syntymän vaikutuksista parisuhteeseen sekä perhepalveluiden saatavuuteen. Tulosten mukaan sopivimman tuen itselle kerrottiin olevan kokonaisvaltaista ja koko perheen huomioivaa. Saimme kyselyymme kuusi vastausta. Suuremmalla vastausmäärällä tulosten pohdinta voisi olla hedelmällisempää ja vastaukset antaa kattavamman kuvan aiheesta. Kyselyn kautta kuitenkin saatiin yksittäisiä vastauksia, joiden avulla neuvola voi halutessaan kehittää toimintaansa.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia sitä, miten isät otetaan huomioon neuvolakäynneillä. Taustatyötä tehdessä huomattiin, että isille ei ole suunnattu juurikaan tutkimuksia aihepiiriin liittyen. Myös kyselyn tuloksista voi havaita, että isien huomioiminen nähtiin vähäisenä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös luontaistuotteet raskausaikana ja imettäessä.
Kyselyn vastauksista tuli ilmi, että vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä saamiinsa neuvolapalveluihin. Vastausten mukaan riittävästi käsitellyt aiheet olivat luonteeltaan sellaisia, joista äidit olivat kuulleet jo edellisten raskauksien myötä. Kyselyn avoimissa kysymyksissä esiin nousi, että ennestään tuttujen asioiden käsittelyn vähemmälle jättäminen nähtiin hyvänä asiana. Tukea henkilökunnalta tarvittiin omaan jaksamiseen sekä raskausdiabetekseen. Lisää tukea olisi kaivattu lapsen syntymän vaikutuksista parisuhteeseen sekä perhepalveluiden saatavuuteen. Tulosten mukaan sopivimman tuen itselle kerrottiin olevan kokonaisvaltaista ja koko perheen huomioivaa. Saimme kyselyymme kuusi vastausta. Suuremmalla vastausmäärällä tulosten pohdinta voisi olla hedelmällisempää ja vastaukset antaa kattavamman kuvan aiheesta. Kyselyn kautta kuitenkin saatiin yksittäisiä vastauksia, joiden avulla neuvola voi halutessaan kehittää toimintaansa.
Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia sitä, miten isät otetaan huomioon neuvolakäynneillä. Taustatyötä tehdessä huomattiin, että isille ei ole suunnattu juurikaan tutkimuksia aihepiiriin liittyen. Myös kyselyn tuloksista voi havaita, että isien huomioiminen nähtiin vähäisenä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös luontaistuotteet raskausaikana ja imettäessä.