Näkökulmia hyvinvointipalveluyritysten kansainvälistymiseen

Abstract

Julkaisu pohjautuu Keski-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta tehtyyn esiselvitykseen, jossa kartoitettiin Keski-Suomen alueen hyvinvointipalvelu­yritysten verkostoa ja kansainvälistymisestä kiinnostuneiden yritysten näke­myksiä yrityksen kansainvälistymisvalmiuksista. Hyvinvointipalveluyritysten toiminnan pääpaino on osallistumisessa kuntien kilpailutukseen ja palveluse­telipalveluiden tuottamiseen. Toinen keskeinen piirre alueen hyvinvointipalve­luiden tuottamisessa on se, että kansalliset ja kansainväliset suuryritykset ja konsernit jalkautuvat Keski-Suomeen. Ne ostavat täällä toimivia pienempiä yrityksiä oman toimintansa vahvistamiseksi alueella. Kolmanneksi alueen hyvinvointipalveluyrityksiä tarkasteltaessa palvelutuotanto keskittyy ikäänty­neille tarkoitettujen palveluiden, lasten päivähoidon sekä terapiapalveluiden tuottamiseen. Esiselvityksen mukaan yritykset kokevat kansainvälistymisen hyvin yksilöl­lisesti. Esteet ovat osittain riippuvaisia siitä, miten asioihin suhtaudutaan. Osa yrityksistä on kasvuhaluttomia, mikä on yksi kasvun ja kansainvälistymisen es­teen muoto. Kasvuhalukkaan yrityksen ulkomaisille markkinoille laajentuminen voi tyrehtyä jonkin yrityksen liiketoimintaympäristön esteen johdosta. Toisaalta kansainvälistymistä ja sen tuomia mahdollisuuksia on pohdittu yrittäjien ja yri­tysten keskuudessa idean tasolla yllättävän laajalti. Pohdinnan katalysaattorina on toiminut kansainvälisten yritysten ja pääomarahoittajien rantautuminen Suomeen. Osa yrittäjistä on alkanut pitää kansainvälistymistä mahdollisuutena tulevaisuuden kasvulle ja kehitykselle. Uusien markkinoiden ja asiakasryhmien uskotaan luovan uusia edellytyksiä liiketoiminnalle ja kasvulle. Keskeisimmät esteet kansainvälistymiselle ovat asenteet ja tiedonpuute, sekä haluttomuus ottaa suurta taloudellista riskiä. Asenteisiin on mahdollista vaikuttaa tietoa ja yhteistyötä lisäämällä. Yritykset kaipaavat selkeästi nykyistä toimivampaa, jäsentyneempää sekä läheisempää yhteistyötä ja tukea julkisten toimijoiden osalta sekä verkostomaista toimintaa Keski-Suomen alueella. Tällä hetkellä kansainvälistymiseen liittyvää tietoa ja tukea on saatavissa alueel­lisista kehittämisyhtiöistä, Ely-keskuksista ja valtakunnallisista projekteista. Samalla on mahdollisuus hankkia kohdemaan asiakkaisiin, toimintaolosuh­teisiin, lainsäädäntöön sekä kulttuuriin liittyvää tietoaineistoa vahvistamaan omaa päätöstä. Julkishallinnon toimia pohdittaessa olisi keskeistä selvittää, minkä tyyp­pisten yritysten kansainvälistymisen esteisiin on järkevää ja talouden näkökul­masta kannattavaa puuttua sekä se, mihin esteisiin on ylipäätänsä mahdollista puuttua. Yritysyhteistyön kehittäminen ja vertaistuki tarjoavat mahdollisuuden jakaa kansainvälistymiseen liittyvää riskiä. Keskeinen tekijä kansainvälistymi­sessä on yrityskohtaisen strategisen toimintamallin luominen, yrityksen kan­sainvälistymisen polku. PK-sektorilla on saatu hyviä kokemuksia Business Model Canvas -toimintamallista, jota voidaan käyttää uuden toiminnan ideoin­nin, arvioinnin ja suunnittelun visuaalisena välineenä. Tehokkaimpia välineitä kansainvälistymiselle ovat koulutukseen ja valmennukseen liittyvät yhteistyötä lisäävät toimenpiteet, jalkautuminen yrityksiin, eri toimijoiden yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Hyvinvointipalveluyritysten kansainvälistymistä voidaan edistää parhaiten eri toimenpiteiden yhteisvaikutusten kautta kuin yksittäisten interventioiden.

This publication is based on a preliminary report commissioned by the Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Central Finland. The report mapped out the network of well-being service companies in the region of Central Finland and the views of internationalisation-seeking companies of the internationalisation preparedness of their company. The main focus of the operations of well-being service companies is on participation in municipal bidding competitions and providing service voucher services. The second central feature in the production of the region’s well-being services is that large national and international companies and groups are establishing themselves in Central Finland. They purchase small, local companies to strengthen their own operations in the region. Thirdly, analysis of the region’s well-being service companies reveals that the service production is focused on providing service for seniors, children’s day care and therapy services. Based on the preliminary report, companies have very individual experiences of internationalisation. The obstacles partially depend on their attitude to things. Some of the companies are reluctant to grow, which is one type of obstacle for growth and internationalisation. The expansion of a growth-seeking company to the international market may be stopped by an obstacle in its business environment. On the other hand, entrepreneurs and companies have considered internationalisation and the opportunities it offers theoretically to a surprising extent. The catalyst for the consideration has been the arrival of international companies and providers of capital funding in Finland. Some of the entrepreneurs have started considering internationalisation as a possibility for future growth and development. They believe that the new markets and customer groups will create new preconditions for business and growth. The key obstacles for internationalisation are attitudes, lack of information and the unwillingness to take a great financial risk. Attitudes can be changed by providing more information and increasing co-operation. Companies clearly need smoother, closer and more structured co-operation and support from public actors and networked activities in the region of Central Finland. At the moment, information and support for internationalisation is available at regional development companies, the Centres for Economic Development, Transport and the Environment, and national projects. It is also possible to acquire data about the customers, operating environment, legislation and culture of the target country to reinforce decision-making. When analysing the actions of public administration, it is important to determine which type of the company’s obstacles to internationalisation it is sensible and economically profitable to counter and which obstacles can even be countered at all. The development of corporate co-operation and peer support offers opportunities to share the risk connected to internationalisation. One key factor in internationalisation is the creation of a company-specific strategic operating model, the company’s internationalisation path. In the SME sector, there have been good experiences with the Business Model Canvas, which can be used as a visual tool for brainstorming, assessing and planning new activities. The most effective internationalisation tools are training measures that increase co-operation, visits and implementation in companies, and developing co-operation between different actors and division of labour. The internationalisation of well-being service companies can best be promoted through the combined impact of different actions rather than through isolated interventions.