Ikääntyvien henkilöiden itsenäisen kotona asumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä

Abstract

Suomessa on meneillään suurten ikäluokkien eläköityminen sekä väestönrakenteen muutos. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä. Valtion ja kuntien taloudelle väestön eläköityminen ja ikääntyminen voivat aiheuttaa haasteita, mikäli menot kasvavat suuresti. Hyvän hoidon takaaminen ikääntyneiden määrän kasvaessa on huolenaiheena. Yhtenä vaihtoehtona pidetään iäkkäiden kotona asumisen tukemista, kalliimman laitoshoidon sijaan. Vanhuspalvelulaki edellyttää myös ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään ja ikääntyneet itse pitävät kotona asumista parempana vaihtoehtona. Kuntien tehtävänä on toteuttaa ikääntyville henkilöille arvokasta elämää tukevaa pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa, ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla palveluilla, sekä muilla hyvinvointia tukevilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla.

Tässä opinnnäytetyössä selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla Suomessa asuvien ikääntyneiden omassa kodissaan selviytymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Opinnäytetyössä tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa siitä, miten ikääntyneet selviytyvät omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Työssä on käytetty Integroivaa kirjallisuuskatsausta, joka on kirjallisuuskatsauksen laajin muoto ja siinä on väljemmät sekä laajemmat aineiston hakumahdollisuudet. Työssä on narratiivisia piirteitä sisällönanalyysi vaiheessa. Tiedonhaku suoritettiin suomenkielisillä hakutermeillä. Tiedonhakutuloksina saatiin 3 suomenkielistä tutkimusta ja 5 artikkelia. Aineiston analysoinnissa käytettiin narratiivista sisällönanalyysia, joka on tutkimustyypiltään deduktiivinen.

Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina pitkäaikaissairaudet ja kivut nousivat suurimmiksi esteiksi asua pidempään omassa kodissa. Pitkäaikaissairauksilla ja kivuilla on liitännäisvaikutus ikääntyvän terveydentilaan sekä toimintakykyyn ja nämä tekijät heikentävät päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Seuraaviksi ikääntyneiden kotona asumisen estäviksi tekijöiksi esille nousivat yksinäisyys ja sopimaton asumismuoto. Myös muilla pienillä hyvinvointiin liittyvillä tekijöillä oli merkitystä. Ikääntyneiden kotona asumisen merkittävimmiksi edistäviksi tekijöiksi nousivat kotipalvelun/tukipalveluiden merkitys, sekä esteettömyys/korjaustoimet ja sosiaaliset kontaktit. Kuntouttaminen, liikunta ja harrastusmahdollisuudet nousivat toiseksi edistäviksi tekijöiksi ja lopuksi omaiset, omaishoitajuus, ympäristön merkitys, teknologia ja apuvälineet.

Finland is undergoing a great change regarding the population structure and the pensioning of the big age groups. By the year 2030, the number of persons over 75 years is estimated to almost double from the present. The pensioning and aging of the population will cause a great economic challenge to the state and the municipalities. To ensure good care with the increasing number of aged people is a great concern. One alternative is to support elderly people to stay at their homes as long as possible, instead of a more expensive institutional care. The law on welfare for elderly people even implies that the old people should remain at their homes as long as possible, and they even prefer living at home instead of more expensive institutional care. The task of the municipalities is thus to ensure that the old people receive dignified long term care preferably at their own homes with the help of additional social and health care services. By the help of a literary review this thesis brings forth some of the factors that promote and also prevent old people in Finland to manage living in their own homes. The aim of the thesis is to describe the factors that help and/or prevent old people from managing at home on their own as long as possible.

In this work integrated literary review has been used, which is the most extensive form of literary review. This enables wider and less restrictive search alternatives. There are narrative features in the phase describing the content. The information research was carried out with Finnish search words, which resulted in three Finnish research works and five articles. Deductive narrative analysis was used to interpret the data.

The results of this study showed that the main reasons that prevented old people from living longer at home were prolonged illness and pain. These have an interacting effect on the state of health and capability to function and these factors weaken the ability to manage in everyday tasks. Other factors that prevented old people from living at home were loneliness and unsuitable housing conditions. Other minor factors relating to well-being were also significant. The most significant factors promoting old people’s living at home were the home and support services provided, improvements in the accessibility at the home and social contacts. Rehabilitation, exercise and the possibilities to carry on a hobby arose as the second group of factors and finally family, the care given by the spouse, the importance of the environment, technology and means of assistance.