Kehitysvammainen muistineuvolan asiakkaana : sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitetään mitä tulee huomioida muistineuvolassa ikääntyvää kehitysvammaista ohjatessa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää sosiaalisen tukemisen keinoja ikääntyville kehitysvammaisille, jotta toimeksiantaja voi kehittää toimintaansa. Lisäksi selvitettiin miten ikääntyminen ilmenee kehitysvammaisilla.

Laadullisen tutkimuksen menetelmällä toteutetussa opinnäytetyössä aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistui viisi kehitysvammaisten päivätoiminnan ohjaajaa.

Tulosten mukaan kehitysvammaisten ikääntyminen ilmentyy suurelta osin samoin kuin valtaväestölläkin, lukuun ottamatta joitakin eri sairausryhmittymiä. Kehitysvammaisten päivätoiminnalla koettiin olevan toimintakykyä ylläpitävä vaikutus ja sosiaalinen tuki. Tuloksissa ilmeni vuorovaikutuksen merkitys turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä.

Kehittämistarpeista keskeisimmäksi nousi koulutuksen tarve. Kehitysvammaisten parissa työskentelevät kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Muistineuvolan henkilöstö puolestaan tarvitsee lisäkoulutusta ikääntyvistä kehitysvammaisista.

Jatkotutkimusta aiheesta voisi laajentaa fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta katsottuna. Lisäksi yhtenä aiheena voisi olla: luovat ja toiminnalliset menetelmät ikääntyville kehitysvammaisille.

Abstract This thesis explains the issues that have to be taken into consideration when guiding disabled people in a memory guidance center. The aim of the thesis is to develop means of social support for the ageing disabled people so that the commissioner is able to develop their operation. In addition to this, the changes of ageing in disabled people were examined.

The thesis was carried out with qualitative methods, and the research material was collected by a themed interview. Five day- activity mentors for the disabled participated the in interview.

According to the findings, the ageing of disabled people emerges mostly similarly as in the majority of the population, with the exception of some group of illnesses. The day-time activities for disabled were seen as having performance sustaining influence and social support. The importance of interaction for maintaining a sense of security was apparent in the findings.

The most essential aspect of improvement was the need for education. Those who work with disabled people needed further education in issues concerning the ageing while those work in the memory guidance center in issues concerning the ageing disabled. Further research on this topic could include perspective on physical and mental view-point. One application of this might be on creative and functional methods for the ageing disabled people