Digiajan liiketoiminnan mittarit ja ansaintamallit
Jaakola, Arttu (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122121565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122121565
Tiivistelmä
Suomessa viimevuosina kovassa nosteessa oleva startup-yritystoiminta on osoittanut, että maasta löytyy valtava määrä yrittelijäitä eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka ovat valmiita ottamaan yrittäjäriskin pyrkimyksenään tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. Uusyritystoiminta kiinnostaa myös sijoittajia; uusia instrumentteja ja enkelisijoittamisen ensikertalaisia on tarjolla enemmän kuin koskaan. Joukkorahoittaminen on päässyt vauhtiin viimein myös Euroopassa ja skandinaavisille maille on olemassa omat joukkorahoitukseen erikoistuvat palvelunsa ja yhteisönsä verkossa.
Uudenlaisten, voimakkaasti teknologiaan ja digitaalisiin edistysaskeliin nojaavien palveluiden ja tuotteiden markkinapotentiaalia on kuitenkin haastavaa, ellei jopa mahdotonta selvittää ilman jonkinasteista, vähintääkin kokeellista lanseeraamista. Kokeilut ovatkin hyvä tapa selvittää, mikä todellisuudessa toimii ja miten tehokkaasti. Nämä kokeilut ovat kuitenkin ajanhukkaa, mikäli niiden tavoitteet ja mittarit ovat puutteellisia. Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa tarkan, reaaliaikaisen tulosten mittaamisen, jossa myynnin, mainonnan ja markkinoinnin käsitemaailma ja mittaristo tiivistyvät entisestään päivittäin.
Opinnäytetyön alussa perehdytään liiketoiminnan kannattavuuden yleisiin mittareihin, kuten taseeseen ja tuloslaskelmaan. Kun näiden asioiden suhde digitaaliseen liiketoimintaan saadaan käsiteltyä, siirretään painopiste markkinoinnin, mainonnan ja myynnin erilaisiin mittareihin. Tutkimusongelmana on selvittää, millaisia mittareita tarvitaan digitaalisessa liiketoiminnassa jo yleisesti käytössä olevien liiketoiminnan mittareiden lisäksi. Teorian avulla määritetään ja selitetään opinnäytetyöhön valikoitunut termistö. Lisäksi teoriaa käytetään tukemaan opinnäytetyön loppuosan johtopäätöksiä erilaisten ansaintamallien erilaisia mittauksellisia tarpeita koskevista oletuksista.
Koska digitaalisen liiketoiminnan kenttä muuttuu valtavalla nopeudella jatkuvasti, löytyy ajankohtaisin ja paikkansapitävin tieto usein verkosta. Tässä opinnäytetyössä käytetään lukuisia verkkolähteitä, joista suuri osa on saatu Ilkka Lavaksen, Suomen kenties tunnustetuimman verkko- ja medialiiketoiminnan yrittäjän, koostamasta tietopaketista jonka hän toimitti opinnäytetyössä käytettäväksi sosiaalisen median kanavia pitkin.
Tuloksena syntyi ehdotuksia erilaisten jo olemassa olevien mittareiden käytön yhdistelemisestä vastaamaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, ettei valmista digitaaliselle liiketoiminnalle kasattua mittaristoa ole mahdollista toteuttaa, sillä toimiala ei ole vielä kyllin vakiintunut sellaiseen. Yleiset yritystoiminnan mittarit pätevät hyvin myös digitaalisessa toiminnassa kunhan yrityksellä itsellään on selkeä kuva siitä, minkälaiset mittarit auttavat sitä parantamaan toimintansa kannattavuutta.
Uudenlaisten, voimakkaasti teknologiaan ja digitaalisiin edistysaskeliin nojaavien palveluiden ja tuotteiden markkinapotentiaalia on kuitenkin haastavaa, ellei jopa mahdotonta selvittää ilman jonkinasteista, vähintääkin kokeellista lanseeraamista. Kokeilut ovatkin hyvä tapa selvittää, mikä todellisuudessa toimii ja miten tehokkaasti. Nämä kokeilut ovat kuitenkin ajanhukkaa, mikäli niiden tavoitteet ja mittarit ovat puutteellisia. Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa tarkan, reaaliaikaisen tulosten mittaamisen, jossa myynnin, mainonnan ja markkinoinnin käsitemaailma ja mittaristo tiivistyvät entisestään päivittäin.
Opinnäytetyön alussa perehdytään liiketoiminnan kannattavuuden yleisiin mittareihin, kuten taseeseen ja tuloslaskelmaan. Kun näiden asioiden suhde digitaaliseen liiketoimintaan saadaan käsiteltyä, siirretään painopiste markkinoinnin, mainonnan ja myynnin erilaisiin mittareihin. Tutkimusongelmana on selvittää, millaisia mittareita tarvitaan digitaalisessa liiketoiminnassa jo yleisesti käytössä olevien liiketoiminnan mittareiden lisäksi. Teorian avulla määritetään ja selitetään opinnäytetyöhön valikoitunut termistö. Lisäksi teoriaa käytetään tukemaan opinnäytetyön loppuosan johtopäätöksiä erilaisten ansaintamallien erilaisia mittauksellisia tarpeita koskevista oletuksista.
Koska digitaalisen liiketoiminnan kenttä muuttuu valtavalla nopeudella jatkuvasti, löytyy ajankohtaisin ja paikkansapitävin tieto usein verkosta. Tässä opinnäytetyössä käytetään lukuisia verkkolähteitä, joista suuri osa on saatu Ilkka Lavaksen, Suomen kenties tunnustetuimman verkko- ja medialiiketoiminnan yrittäjän, koostamasta tietopaketista jonka hän toimitti opinnäytetyössä käytettäväksi sosiaalisen median kanavia pitkin.
Tuloksena syntyi ehdotuksia erilaisten jo olemassa olevien mittareiden käytön yhdistelemisestä vastaamaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, ettei valmista digitaaliselle liiketoiminnalle kasattua mittaristoa ole mahdollista toteuttaa, sillä toimiala ei ole vielä kyllin vakiintunut sellaiseen. Yleiset yritystoiminnan mittarit pätevät hyvin myös digitaalisessa toiminnassa kunhan yrityksellä itsellään on selkeä kuva siitä, minkälaiset mittarit auttavat sitä parantamaan toimintansa kannattavuutta.