The water quality of lakes in the Lahti region : projects and research from the 1970s to the present

Abstract

This thesis deals with the development of water protection in the city of Lahti from the 1970s until the present. The objective was to collect information about the water protection of both surface waters and groundwater. The qualitative research was implemented by a face-to-face interview and analysis of existing data. Two local experts on water protection were interviewed.

The main problem of water protection in the 1970s was excessive load. The catchment areas of the lakes were renovated to reduce the external load, and also precipitation of phosphorus was used in some of the lakes. Environmental monitoring began in the 1970s and since then there has been a water monitoring program for the lakes of Lahti. Lake Vesijärvi has been the focus of research since the 1970s. In the 1980s, the main problem with lakes was eutrophication, and also acidification of waters. In the 1980s and 1990s, the focus in Lake Vesijärvi was on biomanipulation, which spread to other lakes in the 1990s. Winter oxidations were also carried out, and mostly good results were achieved. The main problems with groundwater have been salinisation in the 1980-1990s, solvents in 1990-2000s and recently pesticides. Groundwater monitoring started in 1989. Stormwater as a term became generally known in the 2000s. The stormwater program of the Lahti City was completed in 2011, and stormwater has been taken into account in land use planning.

The general goal of the EU Water Framework Directive is to achieve a good ecological and chemical status for all surface waters by 2015. The ecological classification of the lakes is an important improvement. Stormwater has also been taken into account better in the recent legislation.

The City of Lahti has been very progressive in water protection. Municipalities do not usually take an active role in the remediation or management of water bodies, so the model of Lahti is special. Environmental authorities have been actively involved, and there are many restoration methods where Lahti has been among the pioneers. Stormwater management has become more central during the last decades, and removal of the external load is still important. Unexpected turns can happen, so the state of the lakes have to be monitored constantly.

Opinnäytetyössä tutkittiin vesiensuojelun kehittymistä Lahdessa 1970-luvulta nykypäivään saakka. Tavoitteena oli kerätä tietoa sekä pinta- että pohjavesien suojelusta. Laadullinen tutkimus toteutettiin face-to-face haastattelulla sekä analysoimalla olemassa olevia tietoja. Kahta paikallista vesiensuojelun asiantuntijaa haastateltiin.

1970-luvulla suurin vesiensuojelun ongelma oli liiallinen kuormitus. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi tehtiin kunnostus järvien valuma-alueilla ja myös fosforin saostusta käytettiin joissakin järvissä. Ympäristön seuranta alkoi 1970-luvulla, ja siitä lähtien Lahden järvillä on ollut vesien seurantaohjelma. Vesijärvi on ollut tutkimuksen painopisteenä 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulla suurin ongelma järvissä oli rehevöityminen ja myös vesien happamoituminen. 1980- ja 1990-luvuilla painopiste Vesijärvellä oli biomanipulaatiossa, joka levisi muihin järviin 1990-luvulla. Talvihapetuksia tehtiin myös ja useimmiten saavutettiin hyviä tuloksia. Pohjaveden pahimmat ongelmat ovat olleet suolaantuminen 1980-1990 -luvuilla, liuottimet 1990-2000 -luvuilla ja viime aikoina torjunta-aineet. Pohjaveden tarkkailu käynnistyi vuonna 1989. Hulevesi tuli terminä tunnetuksi 2000-luvulla. Lahden kaupungin hulevesiohjelma valmistui vuonna 2011, ja hulevedet on otettu huomioon maankäytön suunnittelussa.

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin yleisenä tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen ja kemiallinen tila kaikkissa pintavesissä vuoteen 2015 mennessä. Ekologinen järvien luokittelu on tärkeä parannus. Hulevedet on myös otettu paremmin huomioon lainsäädännössä.

Lahden kaupunki on ollut erittäin edistyksellinen vesiensuojelussa. Kunnat eivät yleensä ota aktiivista roolia vesistöjen kunnostamisessa tai hoidossa, joten Lahden malli on erityinen. Ympäristöviranomaiset ovat olleet aktiivisesti mukana, ja Lahti on ollut yksi edelläkävijöistä monissa kunnostusmenetelmissä. Hulevesien hallinnasta on tullut keskeisempi viime vuosikymmenien aikana, ja ulkoisen kuormituksen poistaminen on edelleen tärkeää. Odottamattomia käänteitä voi tapahtua, joten järvien tilaa on seurattava jatkuvasti.