Kajaanin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien nuorten mielikuvia kannabiksesta
Taistra, Minna; Korhonen, Päivi (2015)
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601111201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601111201
Tiivistelmä
Kannabis on laiton päihde ja suosituin huume. Aihe on runsaasti esillä mediassa: Pitäisikö kannabiksen käyttö laillistaa, onko kannabiksella haittavaikutuksia, ja onko sillä lääkinnällistä käyttöä. Muiden päihteiden, kuten alkoholin ja tupakan, käyttö on vähentynyt, mutta kannabiksen käyttö jatkaa lisääntymistään. Myös käsitykset kannabiksen kokeilun ja käytön riskeistä ovat lieventyneet, mikä ennakoi yhä lisääntyvää käyttöä. Kannabiksella on kuitenkin monenlaisia terveyshaittoja ja -riskejä liittyen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen ja turvallisuuteen sekä nuoren kehitykseen.
Kouluterveyskysely 2013 kertoo, että 9 % Kainuun lukioiden 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista ja 18 % Kainuun ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomustyöryhmä on kiinnostunut näiden huumekokeilujen taustoista voidakseen suunnitella ennaltaehkäiseviä toimia. Mielikuvat vaikuttavat käyttäytymiseen, joten tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kajaanin lukion ja Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden kannabikseen ja kannabiksen käyttöön liittyviä mielikuvia, ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä, ja tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomustyöryhmä voi hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä. Työn näkökulma on terveyden edistäminen terveysongelmia ja – uhkia tunnistamalla ja ennakoimalla. Tutkimusongelmat olivat: 1. Minkälaisia mielikuvia Kajaanin lukion ja Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla on kannabiksesta ja sen käytöstä? 2. Minkälaiset tekijät ovat yhteydessä kannabikseen liittyviin mielikuviin?
Aineisto kerättiin toukokuussa 2015, ja uusintakysely tehtiin lukion osalta elokuussa 2015, käyttäen mittarina sähköistä kyselylomaketta. Kysely laadittiin Digium Enterprise -ohjelmistolla, ja se postitettiin linkkinä oppilaitosten Wilman kautta. Perusjoukko oli 1300 opiskelijaa, otoksen koko 411, ja otantamenetelmänä oli ryväsotanta. Kokonaisvastausprosentti oli 34 %, lukiolta 10 % ja ammattiopistolta 44 %. Koska kato oli lukion osalta suuri, analysoimme pelkästään ammattiopiston vastaukset, poikkeuksena avoimet kysymykset. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS-tilasto-ohjelmalla käyttäen frekvenssejä, prosenttiosuuksia ja ristiintaulukointia. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Vastaajien n=121 keski-ikä oli 17 vuotta, heistä enemmistö, 59 %, oli miehiä. Kannabiksen käyttäjiä tiesi 56 % vastaajista. 39 % vastaajista oli saanut eniten tietoa kannabiksesta mediasta, 16 % sosiaalisesta mediasta, 16 % koulusta, 15 % kavereilta ja 9 % omasta kokemuksesta. Vanhempiensa kanssa kannabiksesta oli keskustellut 38 % vastaajista. Yli 20 % vastaajista oli sitä mieltä että kannabis on turvallista, hyväksyttävää eikä aiheuta riippuvuutta. Sukupuolella ja kannabiksen käyttäjien tietämisellä oli yhteys mielikuviin kannabiksen turvallisuudesta ja hyväksyttävyydestä. Media on tuonut vastaajille ristiriitaisia mielikuvia kannabiksesta.
Johtopäätöksenä on, että nuoret tarvitsevat edelleen lisää tietoa kannabiksesta, ja tietoa tulisi tarjota mediavälitteisesti, jolloin kyseeseen tulee medialukutaito. Toimenpide-ehdotuksena ovat vanhemmille järjestettävät samoin kannabistietoutta jakavat ja medialukutaitoa parantavat tapahtumat, sillä vanhemmille suunnatuilla tapahtumilla on todettu olevan vaikuttavuutta koulujen huumeiden käyttöä eh-käisevässä työssä. Kannabisvalistusta voisi myös muokata pelin muotoon, mikä sopisi opinnäytetyön aiheeksi audiovisuaalisen viestinnän opiskelijalle. Jatkotutkimusten aiheiksi nousevat opiskelijoiden eri vapaa-ajanympäristöjen ja esimerkiksi harrastusten, sekä opiskelijoiden heterogeenisten ryhmien mahdollinen vaikutus huumekokeiluihin ja huumeiden käyttöön.
Kouluterveyskysely 2013 kertoo, että 9 % Kainuun lukioiden 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista ja 18 % Kainuun ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomustyöryhmä on kiinnostunut näiden huumekokeilujen taustoista voidakseen suunnitella ennaltaehkäiseviä toimia. Mielikuvat vaikuttavat käyttäytymiseen, joten tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kajaanin lukion ja Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden kannabikseen ja kannabiksen käyttöön liittyviä mielikuvia, ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä, ja tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomustyöryhmä voi hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä. Työn näkökulma on terveyden edistäminen terveysongelmia ja – uhkia tunnistamalla ja ennakoimalla. Tutkimusongelmat olivat: 1. Minkälaisia mielikuvia Kajaanin lukion ja Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla on kannabiksesta ja sen käytöstä? 2. Minkälaiset tekijät ovat yhteydessä kannabikseen liittyviin mielikuviin?
Aineisto kerättiin toukokuussa 2015, ja uusintakysely tehtiin lukion osalta elokuussa 2015, käyttäen mittarina sähköistä kyselylomaketta. Kysely laadittiin Digium Enterprise -ohjelmistolla, ja se postitettiin linkkinä oppilaitosten Wilman kautta. Perusjoukko oli 1300 opiskelijaa, otoksen koko 411, ja otantamenetelmänä oli ryväsotanta. Kokonaisvastausprosentti oli 34 %, lukiolta 10 % ja ammattiopistolta 44 %. Koska kato oli lukion osalta suuri, analysoimme pelkästään ammattiopiston vastaukset, poikkeuksena avoimet kysymykset. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS-tilasto-ohjelmalla käyttäen frekvenssejä, prosenttiosuuksia ja ristiintaulukointia. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Vastaajien n=121 keski-ikä oli 17 vuotta, heistä enemmistö, 59 %, oli miehiä. Kannabiksen käyttäjiä tiesi 56 % vastaajista. 39 % vastaajista oli saanut eniten tietoa kannabiksesta mediasta, 16 % sosiaalisesta mediasta, 16 % koulusta, 15 % kavereilta ja 9 % omasta kokemuksesta. Vanhempiensa kanssa kannabiksesta oli keskustellut 38 % vastaajista. Yli 20 % vastaajista oli sitä mieltä että kannabis on turvallista, hyväksyttävää eikä aiheuta riippuvuutta. Sukupuolella ja kannabiksen käyttäjien tietämisellä oli yhteys mielikuviin kannabiksen turvallisuudesta ja hyväksyttävyydestä. Media on tuonut vastaajille ristiriitaisia mielikuvia kannabiksesta.
Johtopäätöksenä on, että nuoret tarvitsevat edelleen lisää tietoa kannabiksesta, ja tietoa tulisi tarjota mediavälitteisesti, jolloin kyseeseen tulee medialukutaito. Toimenpide-ehdotuksena ovat vanhemmille järjestettävät samoin kannabistietoutta jakavat ja medialukutaitoa parantavat tapahtumat, sillä vanhemmille suunnatuilla tapahtumilla on todettu olevan vaikuttavuutta koulujen huumeiden käyttöä eh-käisevässä työssä. Kannabisvalistusta voisi myös muokata pelin muotoon, mikä sopisi opinnäytetyön aiheeksi audiovisuaalisen viestinnän opiskelijalle. Jatkotutkimusten aiheiksi nousevat opiskelijoiden eri vapaa-ajanympäristöjen ja esimerkiksi harrastusten, sekä opiskelijoiden heterogeenisten ryhmien mahdollinen vaikutus huumekokeiluihin ja huumeiden käyttöön.