Etäjohtaminen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa
Palonen, Salla (2016)
Palonen, Salla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601081134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601081134
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston etäjohtamista, jota ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa työn toimeksiantajalle mahdollisimman tarkka ja kattava kuva etäjohtamisen tilasta ja siinä mahdollisesti löytyvistä haasteista. Työn tavoitteena oli selvittää teemahaastattelun avulla etäjohtamisen tila ja antaa kohdeorganisaatiolle tutkimuksen perusteella kehitysehdotuksia toimivan etäjohtamisen tukemiseksi.
Työn teoreettinen viitekehys koostui etäjohtamista käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta, artikkeleista, internetlähteistä sekä aiheeseen liittyvistä laeista ja asetuksista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin etäjohtamisen nykytilaa, etäjohtamisen onnistumisen kriteerejä ja haasteita sekä sisäistä viestintää ja verkkotyökaluja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltaviksi valikoitui Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa työskenteleviä etäjohtajia ja työntekijöitä, joita oli yhteensä yhdeksän. Haastattelut pidettiin anonyymeinä. Tutkimustulosten valossa etäjohtamisen tila koettiin toimivaksi. Tutkimuksessa selvisi, että etäjohtamisen haasteita organisaatiossa ovat etäjohtajan ajankäytön epätasainen jakautuminen, yhtenäisyyden aikaansaaminen, työn seuraaminen ja tiedon suodattaminen.
Opinnäytetyön tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta etäjohtamisen tilan olevan pääasiassa hyvä, vaikka haastateltavat kokivat siinä olevan myös haasteita. Saatujen tulosten perusteella voitiin antaa kehittämisehdotuksia, joiden tarkoituksena oli tukea ja auttaa organisaatiota etäjohtamisen onnistumisessa. Tutkimuksessa todettiin etäjohtamisen onnistumisen vaativan panostusta niin etäjohtajalta kuin työntekijältä. Työn teoreettinen viitekehys tuki tutkimusta. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin etäjohtamisen tutkimista kvalitatiivisena tutkimuksena kaikissa 11:stä alueellisessa syyttäjänvirastossa. Jatkotutkimuksessa voitaisiin saada kokonaiskuva etäjohtamisen tilasta ja mahdollisista eroavaisuuksista eri syyttäjänvirastojen välillä.
Työn teoreettinen viitekehys koostui etäjohtamista käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta, artikkeleista, internetlähteistä sekä aiheeseen liittyvistä laeista ja asetuksista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin etäjohtamisen nykytilaa, etäjohtamisen onnistumisen kriteerejä ja haasteita sekä sisäistä viestintää ja verkkotyökaluja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltaviksi valikoitui Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa työskenteleviä etäjohtajia ja työntekijöitä, joita oli yhteensä yhdeksän. Haastattelut pidettiin anonyymeinä. Tutkimustulosten valossa etäjohtamisen tila koettiin toimivaksi. Tutkimuksessa selvisi, että etäjohtamisen haasteita organisaatiossa ovat etäjohtajan ajankäytön epätasainen jakautuminen, yhtenäisyyden aikaansaaminen, työn seuraaminen ja tiedon suodattaminen.
Opinnäytetyön tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta etäjohtamisen tilan olevan pääasiassa hyvä, vaikka haastateltavat kokivat siinä olevan myös haasteita. Saatujen tulosten perusteella voitiin antaa kehittämisehdotuksia, joiden tarkoituksena oli tukea ja auttaa organisaatiota etäjohtamisen onnistumisessa. Tutkimuksessa todettiin etäjohtamisen onnistumisen vaativan panostusta niin etäjohtajalta kuin työntekijältä. Työn teoreettinen viitekehys tuki tutkimusta. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin etäjohtamisen tutkimista kvalitatiivisena tutkimuksena kaikissa 11:stä alueellisessa syyttäjänvirastossa. Jatkotutkimuksessa voitaisiin saada kokonaiskuva etäjohtamisen tilasta ja mahdollisista eroavaisuuksista eri syyttäjänvirastojen välillä.