Yhdistystoiminnan merkitys mielenterveyskuntoutujalle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää osallistujien kokemuksia yhdistystoiminnasta sekä sitä, miten yhdistyksessä toimiminen vaikuttaa toimintaan osallistujien voimaantumiseen. Tavoitteena oli löytää erilaisia kokemuksia sekä tutkia yhdistystoimintaan osallistumisen ja voimaantumisen yhteyttä. Opinnäytetyön myötä yhdistyksen toimintaan osallistujat saivat uuden kanavan saada äänensä kuuluviin ja yhdistys voi käyttää työstä saatuja tuloksia toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä.

Yhteistyökumppanina tässä opinnäytetyössä toimi Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Emy tarjoaa vertaistukea ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille halukkaille. Kuka tahansa voi liittyä yhdistyksen jäseneksi ja tulla mukaan toimintaan. Jäsenyys ei kuitenkaan ole ehto osallistumiselle.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimusaineisto koostettiin kuudesta haastattelusta, joissa tiedonantajina toimivat Emyn toimintaan osallistujat. Aineiston analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi, joka oli osittain aineistolähtöistä ja osittain teoriaohjaavaa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui mielenterveydestä ja mielenterveyskuntoutuksesta sekä päivätoiminnasta ja voimaantumisesta.

Emyn toimintaan osallistuminen koettiin merkitykselliseksi, toimintaan osallistuttiin usein ja yleisin toimintaan osallistumisen muoto haastateltavilla oli talkootoiminta. Emyn koettiin lisäävän sosiaalista elämää ja osallistuminen koettiin mielekkääksi. Toimintaan osallistujien kokemukset Emyn toiminnasta olivat myönteisiä. Voimaantumista tutkittiin VrijBaan-tutkimusprojektin kuuden eri voimaantumisen osa-alueen avulla, jotka ovat osaaminen, itsemääräämisoikeus, merkityksen kokeminen, vaikuttavuus, minäkuva ja yhteisöllisyys. Tutkimustuloksissa korostuivat merkityksen kokeminen ja yhteisöllisyys, joiden osalta toimintaan osallistujien voimaantuminen toteutui. Myös muilla osa-alueilla voitiin nähdä voimaantumista, mutta osaamisen ja minäkuvan osa-alueilla yhteys voimaantumiseen oli vähemmän havaittavissa.

The purpose of this thesis was to examine the participants’ experiences of an association’s activities and how being involved in an association affects the empowerment of the participants. The objective was to find out about experiences and to study the connection between participation and empowerment. Through the thesis the participants got a new way to express their opinions and the association can use the results when planning and developing its activities.

The working life partner in this thesis was Espoo Association of Mental Health (Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry). Emy offers peer support and voluntary activities to mental health rehabilitees and other people willing to join in. Anybody can become a member of the association and join in the activities.

This thesis is a qualitative study. The data was collected by individual theme interviews. Six participants of the association participated in the interviews and the data was based on these interviews. The analysis method was content analysis which was partly inductive and partly theory-based. The theoretical framework consisted of mental health, mental health rehabilitation, day time activity and empowerment.

The findings of the study showed that Emy was meaningful to the participants, the participation was frequent and the most popular activity was the daily work bee according to the interviewees. The interviewees felt that Emy increases social life and that the participation was meaningful. The experiences of the participants were positive. Empowerment was studied by using a six-dimension empowerment model which was defined in VrijBaan research project. The dimensions were competence, self-determination, meaning, impact, positive identity and group orientation. In the results of the study meaning and group orientation were emphasized. Empowerment was also present in the other dimensions, but in the areas of competence and positive identity it was not evident in the data as much as in the other dimensions.