Kouvolan linja-autoliikenteen kilpailuttaminen liikennöitsijän näkökulmasta
Huuhko, Tiina (2016)
Huuhko, Tiina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011807
Tiivistelmä
Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen kilpailuttaminen on uusi asia sekä kaupungille että liikenteenharjoittajille. Uusi kansallinen joukkoliikennelaki (869/2009) ja EU:n palvelusopimusasetus (1370/2007) tulivat voimaan vuonna 2009. Näiden säädösten myötä ovat Suomen joukkoliikenteen markkinat avautuneet kilpailulle. Tutkimuksen toimeksiantaja on Kouvolan kaupunki ja tutkimuksen kohteena on kaksi toimeksiantajan nimeämää Kouvolan alueen liikennöitsijää. Joukkoliikenteestä työ on rajattu koskemaan linja-autoliikennettä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä kaupungin joukkoliikennelogistikon tietämystä siitä, mitä kustannuksia liikennöitsijä ottaa huomioon tarjoushintaa laskiessaan ja ovatko tarjouskilpailujen tulokset kaupungille taloudellisesta näkökulmasta onnistuneita. Tavoitteena on myös saada liikennöitsijöiltä ensikokemuksia kilpailuttamiseen osallistumisesta.
Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tietoperusta pohjautuu kirjallisuuslähteisiin joukkoliikenneuudistuksesta sekä kustannusten ryhmittelystä. Tutkimuksen aineistoja olivat kahden liikennöintiyrityksen toimitusjohtajien haastattelut ja kirjalliset dokumentit. Haastattelun kysymykset olivat puolistrukturoidut, molemmille esitettiin samat kysymykset, joihin vastattiin omin sanoin. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja tulkittiin haastattelujen antamien faktojen perusteella.
Tutkimuksessa selviää, että molemmat pienyritykset saavat kilpailutetusta kaupunkiliikenteestä vain osan liikevaihdostaan, mutta se on samalla tärkeä säännöllisen kassavirran perusta. Liikennöitsijät ovat tietoisia Kouvolan alueen hintatasosta ja suurin tarjoushintaan vaikuttava kustannus ovat kuljettajien palkkakustannukset. Tarjoushinnassa otetaan huomioon paitsi yksittäiset kiinteät ja muuttuvat kustannukset, myös kilpailutetun kohteen sopiminen yrityksen koko liiketoimintaan.
Tutkimus osoittaa, että liikennöitsijät pitävät kaupunkia kilpailuksesta eniten hyötyvänä. Kouvolan alueella on kilpailua ja kustannukset ovat menneet alaspäin. Kaupunki voi valita kunkin kilpailutetun kohteen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Kouvolassa on käytössä ns. nettomalli, jossa liikennöitsijälle jää lipputuloriski. Liikennöitsijät pitävät parhaana maaseudun koulupäiväliikenteen hankintasopimusmallina bruttomallia, jossa lipputuloriski on kaupungilla.
Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tietoperusta pohjautuu kirjallisuuslähteisiin joukkoliikenneuudistuksesta sekä kustannusten ryhmittelystä. Tutkimuksen aineistoja olivat kahden liikennöintiyrityksen toimitusjohtajien haastattelut ja kirjalliset dokumentit. Haastattelun kysymykset olivat puolistrukturoidut, molemmille esitettiin samat kysymykset, joihin vastattiin omin sanoin. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja tulkittiin haastattelujen antamien faktojen perusteella.
Tutkimuksessa selviää, että molemmat pienyritykset saavat kilpailutetusta kaupunkiliikenteestä vain osan liikevaihdostaan, mutta se on samalla tärkeä säännöllisen kassavirran perusta. Liikennöitsijät ovat tietoisia Kouvolan alueen hintatasosta ja suurin tarjoushintaan vaikuttava kustannus ovat kuljettajien palkkakustannukset. Tarjoushinnassa otetaan huomioon paitsi yksittäiset kiinteät ja muuttuvat kustannukset, myös kilpailutetun kohteen sopiminen yrityksen koko liiketoimintaan.
Tutkimus osoittaa, että liikennöitsijät pitävät kaupunkia kilpailuksesta eniten hyötyvänä. Kouvolan alueella on kilpailua ja kustannukset ovat menneet alaspäin. Kaupunki voi valita kunkin kilpailutetun kohteen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Kouvolassa on käytössä ns. nettomalli, jossa liikennöitsijälle jää lipputuloriski. Liikennöitsijät pitävät parhaana maaseudun koulupäiväliikenteen hankintasopimusmallina bruttomallia, jossa lipputuloriski on kaupungilla.