Espoolaisen perhevalmennuspilotin arviointi ja kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa, miten perhevalmennusta tulisi kehittää sekä asiakkaille tarjottavana palveluna että terveydenhoitajan työnä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten nykymuotoinen ja kehitteillä oleva perhevalmennus vastaavat asiakkaiden tarpeita ja, millaiseksi perhevalmennusta tulee kehittää sekä asiakkaiden että terveydenhoitajien näkökulmasta.

Opinnäytetyö liittyi espoolaisessa neuvolassa tehtävään perhevalmennuksen kehittämistyöhön ja perhevalmennuspilottiin. Aineistoa kerättiin sekä Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta että perhevalmennuspilottiin osallistuneilta asiakkailta. Tiedonkeruussa käytettiin Tulevaisuuden muistelu -menetelmää, kyselylomaketta ja havainnointia. Aineisto analysoitiin laadullisilla ja määrällisillä analyysimenetelmillä.

Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella terveydenhoitajien ja asiakkaiden käsitykset per-hevalmennuksen kehittämisen suunnasta ovat yhteneväiset. Perhevalmennuksen asiakaslähtöisyys ja sen sisältö ja toteutus ovat tärkeimmät kehityskohteet, joiden lisäksi terveydenhoitajat painottivat perhevalmennusta terveydenhoitajan työnä

Perhevalmennuksen asiakaslähtöisyys tarkoittaa tämän opinnäytetyön tulosten mukaan asiakkaiden tiedon tarpeesta lähtevää sisältöä ja sen käsittelyä asiakkaita osallistavin tavoin. Per-hevalmennuksessa käytettävän materiaalin tulee olla ajanmukaista ja asiakasryhmien riittävän pieniä. Terveydenhoitajien työnä perhevalmennuksen houkuttelevuutta lisäävät edellä mainitut seikat, mutta niistä huolimatta erityisosaamisen korostaminen nousi saaduissa tuloksissa esille.

Perhevalmennukseen osallistutaan tulevaisuudessakin, jos se vastaa asiakkaiden tarpeita. Siksi jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen on tarpeen. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella aloitettu kehittämistyö on oikean suuntaista.

The purpose of the thesis was to obtain information on how the prenatal family class should be developed: both the service provided for customers and the work of public health nurses. The aim of the thesis was to find out how the current and emerging family classes correspond to the needs of customers and in which direction the family class should be developed from the perspective of both customers and public health nurses.

The thesis is related to both the role of Espoo's health clinics in the development of family classes and to the prenatal family class pilot. The data was collected from both the city of Espoo’s maternity and child health clinic nurses and customers who participated in the family class pilot. The Future recollection method, a questionnaire and observation were used for data collection. The data was analyzed with qualitative and quantitative analysis methods.

Based on the results of this study, the opinions of public health nurses and customers on the direction of the family class development are identical. The customer orientation of family class and its contents and implementation are the most important development areas, in addition to which the public health nurses emphasized coaching as a public health nurse's work.

Based on the results of this study the customer orientation of family class means providing data which is needed by customers and processing it in a way that involves customers. Material used in the family classes must be contemporary and the customer groups sufficiently small. The attractiveness of family class as a public health nurse's work is increased by the aforementioned things, but in spite of them emphasis on special skills rose up in the results.

There will be customers participating in the family class also in the future if the classes meet the needs of the customers. Therefore, continuous evaluation and development of activities are necessary. According to this thesis the development work which has been started is going in the right direction.