Ketjuohjauksen laatimien sesonkitilausapujen toimivuus myymälänäkökulmasta
Sinkkonen, Virve (2015)
Sinkkonen, Virve
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100415099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100415099
Tiivistelmä
Kaupan alalla toistuu vuosittain kolme suurta sesonkia, joita ovat pääsiäinen, juhannus ja joulu. Sesongeissa onnistuminen takaa kaupalle hyvän myynnin ja korkean asiakastyytyväisyyden. Sen sijaan sesongeissa epäonnistuminen johtaa tuotepuutoksiin tai ylivarastointeihin, joiden seuraukset ja kustannukset voivat olla yritykselle merkittävät. Pahin seuraus on pettymyksen tuottaminen asiakkaille. Yksi sesongeissa onnistumisen kulmakivistä on se, kuinka hyvin myymälät ovat tavaroitetut läpi sesongin, eli kuinka hyvin myymälät ovat onnistuneet tilauksissaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa myymäläkentän näkemyksiä siitä, kuinka hyödyllisiä tällä hetkellä käytössä olevat keskitetysti laaditut tilausavut sesonkiaikaisen tilauksen teon tukena ovat. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitkä osa-alueet käytössä olevissa tilausavuissa ovat toimivia ja mitä tietoja niistä käytetään. Tavoitteena oli myös todentaa, mitä tietoja tarvitaan lisää.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kaupan ketjuliiketoimintaa. Tarkemmin perehdyttiin ketjukonseptin operatiivisiin prosesseihin. Teoriaosuuden tarkoitus oli auttaa ymmärtämään, miksi tilausapuvälineet ja niiden konseptointi on ketjulle tärkeää.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kvantitatiivisin menetelmin kyselyn ja systemaattisen havainnoinnin keinoin. Systemaattinen havainnointi toteutettiin kolmessa myymälässä maalis-huhtikuussa 2015 ja kysely toimitettiin Yritys X:n myymäläpäälliköille huhtikuussa 2015. Tulokset analysoitiin tilastollisesti.
Tutkimustuloksista selvisi, että edellisen sesongin myymäläkohtaiset myyntitiedot ovat tärkein tiedonlähde uuden sesongin tilausmääriä suunnitellessa. Tietoa koettiin olevan hyvin saatavilla, mutta varsinkin myymäläkohtaisia myyntitietoja eri tuotteista toivottiin lisää. Tulosten perusteella pystyttiin kohdentamaan ne osa-alueet, joista Yritys X voisi suunnitella luopuvansa jatkossa jopa kokonaan. Lisäksi tulosten perusteella nostettiin esiin sisäisen tiedonkulun tärkeys, jota voisi nykyisestä tehostaa esimerkiksi palavereiden tai Intranetin avulla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa myymäläkentän näkemyksiä siitä, kuinka hyödyllisiä tällä hetkellä käytössä olevat keskitetysti laaditut tilausavut sesonkiaikaisen tilauksen teon tukena ovat. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitkä osa-alueet käytössä olevissa tilausavuissa ovat toimivia ja mitä tietoja niistä käytetään. Tavoitteena oli myös todentaa, mitä tietoja tarvitaan lisää.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kaupan ketjuliiketoimintaa. Tarkemmin perehdyttiin ketjukonseptin operatiivisiin prosesseihin. Teoriaosuuden tarkoitus oli auttaa ymmärtämään, miksi tilausapuvälineet ja niiden konseptointi on ketjulle tärkeää.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kvantitatiivisin menetelmin kyselyn ja systemaattisen havainnoinnin keinoin. Systemaattinen havainnointi toteutettiin kolmessa myymälässä maalis-huhtikuussa 2015 ja kysely toimitettiin Yritys X:n myymäläpäälliköille huhtikuussa 2015. Tulokset analysoitiin tilastollisesti.
Tutkimustuloksista selvisi, että edellisen sesongin myymäläkohtaiset myyntitiedot ovat tärkein tiedonlähde uuden sesongin tilausmääriä suunnitellessa. Tietoa koettiin olevan hyvin saatavilla, mutta varsinkin myymäläkohtaisia myyntitietoja eri tuotteista toivottiin lisää. Tulosten perusteella pystyttiin kohdentamaan ne osa-alueet, joista Yritys X voisi suunnitella luopuvansa jatkossa jopa kokonaan. Lisäksi tulosten perusteella nostettiin esiin sisäisen tiedonkulun tärkeys, jota voisi nykyisestä tehostaa esimerkiksi palavereiden tai Intranetin avulla.