Yksin- ja yhteishuoltajien kokemuksia perhepalveluista Kainuussa
Seppänen, Liisa; Rasi, Liisa (2015)
Seppänen, Liisa
Rasi, Liisa
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031863
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli yksin- ja yhteishuoltajien kokemuksia perhepalveluista Kainuussa. Toteutimme opinnäytetyömme kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusotteen mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksin- ja yhteishuoltajien kokemuksia perhepalveluista Kainuussa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota toimeksiantaja voi hyödyntää perhepalveluiden kehittämisessä. Tutkimustehtävinä opinnäyteyössämme olivat:
1. Millaisia kokemuksia yksin- ja yhteishuoltajilla on perhepalveluista Kainuussa?
2. Miten yksin- ja yhteishuoltajien mielestä
perhepalveluita Kainuussa tulisi kehittää?
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry. Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n paikallisyhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Yhdistys antaa yksin- ja yhteishuoltajille neuvoa ja vertaistukea.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme kyselyä, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Laadimme kyselyn aiemmin selvittämämme teoria- ja tutkimustiedon pohjalta. Kysely toteutettiin Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry:n jäsenille. Yhdistyksessä oli kyselyn toteutushetkellä 39 maksavaa jäsentä, joista kolme vastasi kyselyyn. Analysoimme vastaukset sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysillä etsimme yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia kerätystä aineistostamme, joista muodostimme pelkistettyjä ilmaisuja. Pelkistettyjä ilmauksia yhdistelemällä muodostui alaluokkia, yläluokkia ja lopulta kaksi pääluokkaa. Pääluokat vastasivat tutkimustehtäviimme.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan, vastaajat kokivat, että perhepalveluiden henkilökunta on yleisesti ottaen ammattitaitoista, mutta yksilöllisyyden huomioimisessa oli puutteita. Lisäksi perhepalveluiden saatavuus oli osassa palveluita heikkoa, esimerkiksi kotipalvelussa. Vastaajat toivoivat, että perhepalveluiden henkilökunta antaisi voimavaraisempaa tukea sekä tasa-arvoisia ja laadukkaita palveluita. Vastaajien mielestä perhepalveluiden ennaltaehkäisevään työhön pitäisi käyttää enemmän resursseja sekä niitä tulisi kehittää ja lisätä. Lisäksi virka-ajan ulkopuolella pitäisi saada helpommin apua sekä kotipalvelua tulisi lisätä.
Johtopäätöksinä opinnäytetyössämme on, että Kainuuseen tarvitaan enemmän resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Lisäksi kotipalvelua ja virka-ajan ulkopuolella saatavia perhepalveluita tulee kehittää ja lisätä. Yksin- ja yhteishuoltajat toivovat yksilöllisempää ja voimavaralähtöisempää ohjausta.
1. Millaisia kokemuksia yksin- ja yhteishuoltajilla on perhepalveluista Kainuussa?
2. Miten yksin- ja yhteishuoltajien mielestä
perhepalveluita Kainuussa tulisi kehittää?
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry. Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n paikallisyhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Yhdistys antaa yksin- ja yhteishuoltajille neuvoa ja vertaistukea.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme kyselyä, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Laadimme kyselyn aiemmin selvittämämme teoria- ja tutkimustiedon pohjalta. Kysely toteutettiin Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry:n jäsenille. Yhdistyksessä oli kyselyn toteutushetkellä 39 maksavaa jäsentä, joista kolme vastasi kyselyyn. Analysoimme vastaukset sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysillä etsimme yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia kerätystä aineistostamme, joista muodostimme pelkistettyjä ilmaisuja. Pelkistettyjä ilmauksia yhdistelemällä muodostui alaluokkia, yläluokkia ja lopulta kaksi pääluokkaa. Pääluokat vastasivat tutkimustehtäviimme.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan, vastaajat kokivat, että perhepalveluiden henkilökunta on yleisesti ottaen ammattitaitoista, mutta yksilöllisyyden huomioimisessa oli puutteita. Lisäksi perhepalveluiden saatavuus oli osassa palveluita heikkoa, esimerkiksi kotipalvelussa. Vastaajat toivoivat, että perhepalveluiden henkilökunta antaisi voimavaraisempaa tukea sekä tasa-arvoisia ja laadukkaita palveluita. Vastaajien mielestä perhepalveluiden ennaltaehkäisevään työhön pitäisi käyttää enemmän resursseja sekä niitä tulisi kehittää ja lisätä. Lisäksi virka-ajan ulkopuolella pitäisi saada helpommin apua sekä kotipalvelua tulisi lisätä.
Johtopäätöksinä opinnäytetyössämme on, että Kainuuseen tarvitaan enemmän resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Lisäksi kotipalvelua ja virka-ajan ulkopuolella saatavia perhepalveluita tulee kehittää ja lisätä. Yksin- ja yhteishuoltajat toivovat yksilöllisempää ja voimavaralähtöisempää ohjausta.