Vaikeimmassa asemassa olevien nuorten osallisuus palvelujen kehittämistoiminnassa
Kähkönen, Erja (2016)
Kähkönen, Erja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102093
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja toteuttaa vaikeimmassa asemassa olevien nuorten osallisuutta nuorten palvelujen kehittämistoiminnassa. Kehittämisympäristönä toimi A-klinikkasäätiön hallinnoimassa Nuoret Eteenpäin -hankkeessa toteutetut kehittämistyöryhmätapaamiset. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa myös kehittämis-ehdotuksia kohderyhmän nuorten huomioimiseksi Kouvolan Ohjaamo -hankkeen toiminnassa.
Kehittämistyö toteutettiin käyttäen toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Kehittämisprosessi eteni sykleinä, johon kuuluivat suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektio. Kehittämistyön ensimmäisen syklin eli alkukartoituksen aineistonkeruu toteutettiin hankkeen toiminnassa mukana olleille nuorille (n=3) tehdyllä ryhmähaastattelulla ja Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelujen yksiköille (n=4) tehdyllä sähköpostikyselyllä. Haastattelun ja kyselyn vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Kehittämistyön 2–4 syklit muodostuivat nuorten, kokemusasiantuntijoiden ja nuoria tukevien eri työntekijätahojen kolmesta yhteiskehittämisen työpajatapaamisesta. Pääasiallisena menetelmänä yhteiskehittämisen työpajoissa käytettiin yhteistutkijuuden menetelmää. Muina menetelminä yhteiskehittämisen työpajoissa käytettiin aivoriihi, learning cafe- ym. osallistavia ryhmätyömenetelmiä.
Alkukartoituksen tuloksista ilmeni, että nuorilla ja toimijoilla on hyvin samanlaiset näkemykset palvelujärjestelmästä pudonneen nuoren tilanteesta, tuen tarpeista kuin myös niihin liittyvistä haasteista. Nuorten tukemisessa olennaisena nähtiin tuen saavutettavuus, tuen kokonaisvaltaisuus ja voimavaralähtöisyys, toimiva yhteistyö ja tiedonkulku sekä luottamuksellisen asiakassuhteen luominen. Yhteiskehittämisen työpajoihin osallistuminen oli erittäin sitoutunutta. Osallistujat kokivat tasavertaisen toimjuuden avartavan näkökulmia erityisesti asenteisiin liittyen. Osallistujat kokivat työpajatoiminnan myös vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta lisäävänä. Työpajoissa tuotettuja kehittämisehdotuksia vaikeimmassa asemassa olevien nuorten huomioimiseksi todettiin jo otetun huomioon Kouvolassa käynnistyneessä Ohjaamo-toiminnassa. Vaikeimmassa asemassa olevien nuorten osallistuminen palvelujen suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa nähtiin tärkeänä myös jatkossa – yksi toimintaan osallistuneista nuorista lupautui osallistumaan myös Kouvolan Ohjaamo -hankkeessa jatkossa järjestettäviin työpajoihin.
Kehittämistyö toteutettiin käyttäen toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Kehittämisprosessi eteni sykleinä, johon kuuluivat suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektio. Kehittämistyön ensimmäisen syklin eli alkukartoituksen aineistonkeruu toteutettiin hankkeen toiminnassa mukana olleille nuorille (n=3) tehdyllä ryhmähaastattelulla ja Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelujen yksiköille (n=4) tehdyllä sähköpostikyselyllä. Haastattelun ja kyselyn vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Kehittämistyön 2–4 syklit muodostuivat nuorten, kokemusasiantuntijoiden ja nuoria tukevien eri työntekijätahojen kolmesta yhteiskehittämisen työpajatapaamisesta. Pääasiallisena menetelmänä yhteiskehittämisen työpajoissa käytettiin yhteistutkijuuden menetelmää. Muina menetelminä yhteiskehittämisen työpajoissa käytettiin aivoriihi, learning cafe- ym. osallistavia ryhmätyömenetelmiä.
Alkukartoituksen tuloksista ilmeni, että nuorilla ja toimijoilla on hyvin samanlaiset näkemykset palvelujärjestelmästä pudonneen nuoren tilanteesta, tuen tarpeista kuin myös niihin liittyvistä haasteista. Nuorten tukemisessa olennaisena nähtiin tuen saavutettavuus, tuen kokonaisvaltaisuus ja voimavaralähtöisyys, toimiva yhteistyö ja tiedonkulku sekä luottamuksellisen asiakassuhteen luominen. Yhteiskehittämisen työpajoihin osallistuminen oli erittäin sitoutunutta. Osallistujat kokivat tasavertaisen toimjuuden avartavan näkökulmia erityisesti asenteisiin liittyen. Osallistujat kokivat työpajatoiminnan myös vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta lisäävänä. Työpajoissa tuotettuja kehittämisehdotuksia vaikeimmassa asemassa olevien nuorten huomioimiseksi todettiin jo otetun huomioon Kouvolassa käynnistyneessä Ohjaamo-toiminnassa. Vaikeimmassa asemassa olevien nuorten osallistuminen palvelujen suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa nähtiin tärkeänä myös jatkossa – yksi toimintaan osallistuneista nuorista lupautui osallistumaan myös Kouvolan Ohjaamo -hankkeessa jatkossa järjestettäviin työpajoihin.