Tunnuslukuanalyysi maanviljelytilalle Uudellamaalla

Abstract

Työn tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajalle, onko maataloudenharjoittaminen ollut taloudellisesti kannattavaa tunnuslukuanalyysilla, jonka tarkastelujaksona ovat vuodet 2011–2014. Maataloudenharjoittaja on vapautettu laatimasta varsinaista tasetta, laskelma varoista veroilmoituksen yhteydessä riittää. Maataloudenharjoittaja ei myöskään ole velvollinen suorittamaan kirjanpitoa kirjanpitolain mukaan, verohallituksen päätöstä ilmoitusvelvollisuudesta ja muistiinpanoista noudattavat veromuistiinpanot riittävät. Tämän vuoksi ennen tunnuslukuanalyysin suorittamista oli rakennettava maataloudenharjoittajalle taseet sekä tuloslaskelmat.

Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osa-alueesta, maataloudesta ja taloudellisen tilanteen katsauksesta. Maatalousosiossa käsitellään maataloutta Suomessa, sen haasteita ja kannattavuutta sekä lyhyesti sitä, miten maatalouden tulot ja menot muodostuvat. Taloudellisen tilanteen katsaus -osiossa käsitellään tasetta, tuloslaskelmaa, tunnuslukuanalyysiä ja yleisen yritystoiminnan sekä maatalouden tyypillisiä tunnuslukuja.

Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja case-tutkimusotteella Uudenmaan maatilan tarkasteluvuosien tilikausitiedoista. Tutkimuksen empiirisessä osassa esitellään, miten taseen ja tuloslaskelman erien arvot on määritelty sekä mitä niiden avulla lasketut valitut tunnusluvut kertovat. Case-maatilaa tarkastellaan kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvuilla. Tunnuslukuja arvioidessa vertaillaan niiden kehitystä tilalla, toimialan keskiarvolukuihin sekä tavoite- ja ohjearvoihin. Empiirisestä tutkimuksesta saadaan vastauksena case-maatilan toiminnan maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden olevan hyvällä tasolla, mutta kannattavuuden taso on tyydyttävä. Tulosten perusteella voidaan päätellä maataloudenharjoittamisen olleen taloudellisesti melko kannattavaa kyseisellä tilalla.

Tunnuslukuanalyysistä saatiin vastaus tutkimuskysymykseen sekä työkalu tulevaisuuden päätöksenteon apuvälineeksi. Tämän lisäksi kannattavuuden seuraamisen ansiosta on maatalousyrittäjän helpompi miettiä kehityssuuntia toiminnalleen sekä löytää toimintansa suurimmat menoerät.

The objective of the thesis was examine for the commissioner if it has been economical to practice agriculture with a key ratio analysis. The inspection period was 2011–2014. Agriculturists do not need to use ordinary balance sheets, a calculation of the assets in the income tax return is sufficient. Agriculturists neither need to do accounting according to the Finnish accounting law, tax notes that obey the National Board of Taxes decisions is enough. Because of the afore mentioned, the balance sheets and statements of earnings needed to be produced before making an analysis of the key ratio.

The theoretical framework of the thesis has two parts, agriculture and an overview of the economic situation. The agriculture part discusses agriculture in Finland, challenges, profitability and shortly how the income and expenses have been formed. The overview of the economic situation part discusses the balance sheet, statement of earnings, analysis of the key ratio, general entrepreneurship key ratios and agricultural specific key ratios.

The thesis was implemented by a qualitative research method as a case study with a farm in Uusimaa. As material, accounting information from the period 2011–2014 was used. The empirical part of the research shows how the balance sheets and statements of earnings are formed and what the chosen key ratios are describing. The case farm has been observed in terms of profitability, solidity and liquidity. The key ratio values have been analyzed by comparing the development, field of business average value and reference value. The empirical part of the research shows that the solidity and liquidity at the case farm is positive, but profitability is at a satisfactory level. On basis of the research results, the conclusion that practicing agriculture at the case farm has been quite profitable can be drawn.

Analysis of the key ratio answered the research question and is a great tool for future decisions. A good profitability follow-up can be of help when planning the development of farm activities and in finding the main expenditures.